Fétizon-hapetus
Fétizon-hapetus on kemiallinen reaktio, jossa piimaahan absorboitu hopeakarbonaatti hapettaa alkoholit karbonyyliyhdisteiksi. Reaktio on nimetty kehittäjänsä Marcel Fétizonin mukaan ja Fétizon ryhmineen raportoi reaktion ensimmäistä kertaa vuonna 1968. Reaktion etuna on sen toimiminen myös miedoissa olosuhteissa.[1][2]
Reagenssit ja mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fétizon-hapetuksella primääriset alkoholit hapettuvat selektiivisesti aldehydeiksi ja sekundääriset alkoholit hapettuvat ketoneiksi. Reaktio on hyvin käyttökelpoinen laktonien valmistamiseen, koska sekä diolit että laktolit hapettuvat laktoneiksi. Symmetriset sekundääriset diolit voivat hapettua selektiivisesti ketoalkoholeiksi. Reaktio tapahtuu neturaaleissa olosuhteissa, joten tuotteessa lähtöaineessa voi olla myös happoille tai emäksille herkkiä funktionaalisia ryhmiä. Fenolit hapettuvat kinoneiksi, jotka voivat edelleen reagoida hapettavalla kytkeytymisreaktiolla. Propargyylialkoholijohdannaiset fragmentoituvat reaktion olosuhteissa.[1][2]
Fétizon-hapetuksen reaktiomekanismin ensimmäisessä vaiheessa alkoholi absorboituu piimaan ja hopeakarbonaatin pinnalle. Vähänkään polaariset liuottimet häiritsevät absorboitumista, minkä vuoksi reaktio suoritetaan käyttäen liuottimena esimerkiksi tolueenia. Alkoholimolekyyli asettuu kohtisuoraan hopeakarbonaatin ja piimaan muodostamaa pintaa vastaan ja koordinoituu hopeaioneihin. Hapettuminen tapahtuu yhden elektronin siirtona alkohoilta hopeaioneille. elektronin luovuttaa alkoholiryhmään sitoutunut hiiliatomi ja tähän hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi, josta muodostuu vetyioni. Karbonyyliyhdisteen lisäksi muodostuu metallista hopeaa ja hiilidioksidia.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Michael B Smith: Organic Synthesis, s. 256-258. Academic Press, 2011. ISBN 9781890661403. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.5.2016). (englanniksi)
- ↑ a b c Gabriel Tojo,Marcos I. Fernandez: Oxidation of Alcohols to Aldehydes and Ketones, s. 282-286. Springer, 2006. ISBN 978-0-387-23607-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.5.2016). (englanniksi)