Eveline Crone
| Eveline Crone | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. lokakuuta 1975 Schiedam, Alankomaat |
| Kansalaisuus | alankomaalainen |
| Ammatti | yhteiskunnallisen kehitysneurotieteen professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Amsterdamin yliopisto (M.A. 1999, Ph.D. 2003) |
| Väitöstyön ohjaaja | Maurits van der Molen |
| Instituutti | Rotterdamin Erasmus-yliopisto, Leidenin yliopisto |
| Tunnetut työt | Braintime-seurantatutkimus[1] |
| Palkinnot | monia, esim. De Jonge Akademie (jäsen 2008–2013), Hollannin kuninkaallinen tiedeseura (jäsen 2012), Academia Europaea (jäsen 2012), Alankomaiden kuninkaallinen tiedeakatemia (jäsen 2013), Spinoza-palkinto (2017), Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteellisen neuvoston jäsen (2017) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Eveline Adriana Maria Crone (s. 23. lokakuuta 1975 Schiedam, Alankomaat[2]) on alankomaalainen psykologian tohtori, kehityspsykologian tutkija ja Rotterdamin Erasmus-yliopiston yhteiskunnallisen kehitysneurotieteen professori.[3] Tätä ennen hän oli pitkään Leidenin yliopiston neurokognitiivisen kehityspsykologian professori.[4][5]
Hän on useasti palkittu tutkija ja toiminut monissa tieteellisissä organisaatioissa erityisesti kotimaassaan. Euroopan komission nimittämän Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteellisen neuvoston varapuheenjohtajana Crone osaltaan arvioi ja esimerkiksi ERC:n ohjelman eräänä laatijana ohjaa huomattavaa eurooppalaista tutkimusrahoitusta.
Opinnot ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Crone valmistui Amsterdamin yliopistosta kehityspsykologiksi ja psykologian tohtoriksi (M.A. 1999, Ph.D. 2003).[2] Hänen suuntautumiselleen aivotutkimukseen oli sytykkeenä maisterityövaihetta edeltänyt harjoittelu yhdysvaltalaisessa Pittsburghin yliopistossa (1997–1998). Tällöin hänen näki ensimmäisiä nuorten lasten neurokuvantamisia, ja hänen kiehtomuksensa aihepiiriin syttyi. Hänen väitöskirjansa (2003) oli otsikoitu Performance monitoring and decision-making: Psychophysiological and developmental analyses.
Hän perusti Leidenin yliopistoon vuonna 2005 oman tutkimuslaboratorion ja -ryhmän (Brain and Development Lab). Hänen tutkimustyönsä selvittelee itsesäätelyyn ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä psykologisia ja hermostollisia prosesseja. Työssään hän käyttää kognitiivisen neurotieteen lähestymistä ihmisen kehityksen selvittämiseksi ja tutkii aivojen kehityksen yhteyttä psykologinen prosessien muutokseen syntymästä aikuisuuteen, keskittyen erityisesti nuoruusvuosiin.[3][2]
Aivotoimintaa kuvantavat laitteistot ovat keskeisessä asemassa Cronen tutkimusryhmän tekemissä pitkittäisseurannoissa. Tutkittavana ovat muutokset työmuistissa, estoissa (inhibitiot), suunnittelussa, riskinotossa, sosiaalisessa oppimisessa, sosiaalisessa hyljeksinnässä, sosiaalisuutta edistävässä käytöksessä, samoin kuin yksilölliset erot yksiöiden välillä.[2] Hänen eräs erityinen mielenkiinnon kohteensa on lasten ja nuorten kognitiivisten ja sosiaalisten kokemusten rikastuttaminen longitudinaalisten lähestymisten, harjoitusten ja interventioiden suunnittelun kautta.[3][2] Esimerkiksi kunnianhimoisessa Braintime-tutkimushankkeessa seurattiin Cronen johdolla lähes 300 nuoren aivojen kehitystä vuosina 2001–2015. Hankkeesta on lukuisten tieteellisten julkaisujen ohella laadittu myös dokumenttielokuva.[1]
Crone julkaisee tutkimusryhmineen tuloksiaan johtavissa kansainvälisissä julkaisuissa. Hänen julkaisuluettelossaan oli 190 nimikettä (2019).[2] Kekseliään ja korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ohella hänen laboratorionsa on panostanut tieteellisten löydösten soveltamiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen ympäröivässä yhteiskunnassa. Cronen kuudella kielelle käännetty ja yli 100 000 kappaletta myynyt Het puberende brein (2008) on esimerkki tieteen popularisoinnista suuremmalle yleisölle; teoksen uudistettu painos ilmestyi 2017-2018 (mm. The adolescent brain)[3]
Erityisesti nuoriin keskittyvän tutkimustyön ohella Crone on kolleegoineen tutkinut aivokuvantamisella myös muita keskeisiä aivomuutoksia. Hän osallistui esimerkiksi Nature Neurosciencessa vuonna 2017 julkaistuun tutkimukseen, jossa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että raskaus muuttaa pitkäkestoisesti eli ainakin kahden vuoden ajaksi äidin aivojen rakennetta.[6]
Crone on myös ahkera jatko-opintojen ohjaaja. Loppuvuonna 2019 Crone oli ohjannut jo 16 valmistunutta väitöskirjatyötä minkä ohella hänellä oli ohjattavanaan kymmenen uutta väitöskirjaopiskelijaa. Post doc vaiheen oli ohittanut tai se oli meneillään 11 tutkijalla. Cronen väitöskirja- ja post doc-oppilaista ovat useat jo edenneet professoriuralle tai professoreiksi (2019).[2]
Euroopan tiedeneuvostossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Crone on toinen alankomaalainen, joka valittiin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteellisen neuvoston jäseneksi.[1] Vuonna 2017 tehdyn ERC:n tieteelliseen neuvostoon valinnan jälkeen hänet on valittu tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston varapuheenjohtajaksi omalla vastuualueellaan (Social Sciences and Humanities). Tehtävänsä myötä hän on huomattavassa asemassa eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta päätettäessä.[7][8] Euroopan tiedeneuvoston budjetti on 16 miljardia euroa vuosille 2021-2027.[9]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Het puberende brein (2008), teos käännetty kuudelle kielelle. Uusi painos 2018 (hollanniksi).
- Het sociale brein van de puber (2012)
- The adolescent brain : changes in learning, decision-making and social relations. Routledge 2017. ISBN 9781315720012, ISBN 9781317517696 (ebook).
Dokumenttielokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Braintime: Discovering the developing brain (2016)
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Crone on tuottelias ja runsaasti palkittu tieteentekijä. Hän oli alankomaalaisen nuorten tieteentekijöiden akatemian jäsen (De Jonge Akademie, 2008–2013) ja loppuvaiheessa myös puheenjohtaja. Tämän jälkeen hänet valittiin useisiin tiedeakatemioihin. Vuonna 2013 Cronesta tuli Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian (KNAW), Academia Europaean ja Hollannin kuninkaallisen tiedeseuran jäsen.[4] Monista kotimaastaan saamista tieteellisistä palkinnoista mainittakoon esimerkiksi sosiaalitieteiden Ammodo-palkinto (KNAW, 2017: 300 000 eur) ja Alankomaiden merkittävimpänä tiedepalkintona tunnettu Spinoza-palkinto (NWO, 2017: 2,5 milj eur henkilökohtainen tutkimusrahoitus 2017-2027).[10][11][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Eveline Crone joins ERC Scientific Council 13.1.2017. Leidenin yliopisto, universiteitleiden.nl. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Arkistoitu kopioCurriculum vitae Eveline Crone (pdf) 9/2019. brainanddevelopment.nl. Arkistoitu 26.5.2022. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d prof. dr.(Eveline) E. A. M. Crone Erasmus University Rotterdam, eur.nl. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Arkistoitu kopioEveline Crone Koninklijke Nederlandse Akademie van Wetenschappen, knaw.nl. Arkistoitu 21.8.2017. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioEveline Crone dejongeakademie.nl. Arkistoitu 18.11.2016. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Elseline Hoekzema, Erika Barba-Müller, Cristina Pozzobon, Marisol Picado, Florencio Lucco, David García-García, Juan Carlos Soliva, Adolf Tobeña, Manuel Desco, Eveline A. Crone, Agustín Ballesteros, Susanna Carmona & Oscar Vilarroya: Pregnancy leads to long-lasting changes in human brain structure Nature Neuroscience, 20: 287–296 (2017), nature.com. 19.12.2016. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ ERC President and Scientific Council Euroopan tiedeneuvosto, erc.europa.eu. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Eveline Crone Euroopan tiedeneuvosto, erc.europa.eu. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Facts and figures Euroopan tiedeneuvosto, erc.europa.eu. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Spinoza Prize Alankomaiden tutkimusneuvosto, nwo.nl. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Prof. dr. E.A.M. (Eveline) Crone Alankomaiden tutkimusneuvosto, nwo.nl. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Braintime at Leiden University: Discovering the developing brain Leidenin yliopiston Youtube-dokumentti (2016) Eveline Cronen tutkimusryhmän pitkittäistutkimuksesta. (hollanniksi), (englanniksi) (youtube.com)
| ||||||||||||||||||
