Etšmiadzinin katedraali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etšmiadzinin katedraali.
Yksityiskohta: Kattokupolin koristelua.

Etšmiadzinin katedraali (arm. Էջմիածնի Մայր Տաճար) sijaitsee Armenian lounaisosassa Vagharšapatin eli Etšmiadzinin kaupungissa, joka on maan kirkollinen keskus.

Pyhän Gregorios Valontuojan vuosina 301–303 paikalle rakennuttama basilika oli tiettävästi maailman kolmanneksi vanhin kristillinen kirkko. Se rakentaminen aloitettiin samaan aikaan kun Armenian kuningaskunnasta tuli maailman ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa.[1]

Alkuperäinen basilika korvattiin ristikirkolla vuonna 480. Nykyisen muotonsa katedraali sai vuonna 618, jolloin puurakenteinen kupoli korvattiin kivirakenteisella. Kirkon seinämaalaukset ovat peräisin 1700-luvun alkupuoliskolta. Etšmiadzinin katedraali muodostaa yhdessä kahden lähistöllä olevan kirkon sekä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Zvartnotsin katedraalin raunioiden kanssa kokonaisuuden, joka on kuulunut vuodesta 2000 lähtien Unescon Maailmanperintöluetteloon.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Cathedral and Churches of Echmiatsin and the Archaeological Site of Zvartnots Unesco World Heritage List. Viitattu 7.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]