Esti Heiniö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esteri (Esti) Heiniö, o. s. Estola (27. syyskuuta 1897 Tampere19. maaliskuuta 1978 Tampere) oli suomalainen kirjailija.

Esti Heiniön vanhemmat olivat kauppias Kustaa Estola ja Maria Lindström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1918 ja oli naimisissa vuodesta 1918 diplomi-insinööri ja kansanedustaja Sulo Heiniön kanssa.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Punainen auto, romaani. WSOY 1930
  • Punaisen auton uusi ohjaaja, romaani. WSOY 1931
  • Ojan takana, romaani. WSOY 1936
  • Miehen pitää luopuman, romaani. WSOY 1937
  • Viileä suvi, romaani. WSOY 1938
  • Kauppias Tampereelta, näytelmä. 1944
  • Onnellinen nikkari, näytelmä. 1945
  • Kultasormus, romaani. WSOY 1946
  • Tumma mies, romaani. WSOY 1947
  • Iloinen maaltapako, näytelmä. 1950
  • Neito ja punapaula, romaani. WSOY 1953
  • Sataa ja paistaa huhtikuinen sarjakuva. WSOY 1956
  • Häämarssi. WSOY 1959
  • Sininen lankakerä. 1966

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1953, 1959

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.