Esko Piipponen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esko Piipponen (20. elokuuta 1923 Joensuu27. kesäkuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen urheilutoimittaja ja -vaikuttaja sekä jalkapalloilija.[1]

Piipponen toimi vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 1958 vuoteen 1986, urheiluseura Helsingin Ponnistuksen puheenjohtajana. Hän oli myös seuran pallojaoston puheenjohtaja vuonna 1953 ja uudelleen vuosina 1957–1960. Ennen siirtymistään Ponnistuksen puheenjohtajaksi Piipponen pelasi 1940- ja 1950-luvuilla pitkään jalkapalloa seuran edustusjoukkueessa. Hän kuului joukkueeseen muun muassa mestaruussarjan kaudella 1948, jolla hän pelasi 11 ottelua.[2][3]

Piipponen työskenteli urheilutoimittajana Yleisradion, TUL-lehden ja Suomen Sosialidemokraatin palveluksessa ennen siirtymistään Veikkauksen palvelukseen vuonna 1969. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1984, jolloin hän toimi Veikkaajan levikkipäällikkönä.[1]

Ponnistuksen puheenjohtajuuden lisäksi Piipponen toimi vuosina 1971–1984 Suomen Palloliiton varapuheenjohtajana. Hänellä oli luottamustoimia myös Urheilutoimittajain liitossa. Piipposelle myönnettiin vuonna 1975 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ponnistuksen puheenjohtaja Esko Piipponen. Helsingin Sanomat, 5.7.1995.
  2. a b Roos, Mika: Piippokratian kausi Helsingin Ponnistus. Viitattu 31.12.2010.
  3. Ponnistus mestaruussarjassa 1948 Helsingin Ponnistus. Viitattu 31.12.2010.