Esa Hellgrén
Esa Antero Hellgrén (s. 20. joulukuuta 1933 Nurmijärvi) on suomalainen insinööri ja yritys- ja järjestöjohtaja, joka on saanut energianeuvoksen arvonimen.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hellgrénin vanhemmat olivat maalari Väinö Johannes Hellgrén ja Lyyli Aleksandra Peltonen. Hän avioitui vuonna 1960 filosofian maisteri Ritva-Liisa Sinikka Mikkolan kanssa. Hellgrén tuli ylioppilaaksi Nurmijärven yhteiskoulusta vuonna 1953 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1960. Hellgrén oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, vuodesta 1977 Helsingin kaupungin energialaitos, muuntamoinsinööri 1960, kaapeli-insinööri 1960–1962, tarkastustoimiston päällikkö 1962–1969, sähkönmyyntitoimiston päällikkö 1969–1974, työtoimiston päällikkö 1974–1983 ja jakeluosaston päällikkö 1983–1985. Suomen Sähkölaitosyhdistyksen toimitusjohtajan varamies hän oli 1985–1986 ja toimitusjohtaja 1986–1994 ja Sähkötarkastuskeskuksen toimitusjohtaja 1995–1996. Hellgrén oli myös SLY-Palvelu-yhtiön toimitusjohtaja sekä Helsingin teknillisen oppilaitoksen tuntiopettaja 1962–1974. Hänellä on ollut lisäksi useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Energianeuvoksen arvonimen vuonna 1992 saanut Hellgrén on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti (1989).[1][2][3]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dieselsähköisen linjaveturin malli H r 12 sähkölaitteiden huollon ja korjauksen suunnittelu, 1960 (diplomityö)
- Palotarkastajan sähkötekniikan oppikirja, 1974, Esa Hellgrén, Reino Suonuuti, Kurt Melander
- Palotarkastajan sähköasennusten tarkastusopas, 1979, Esa Hellgrén, Reino Suonuuti
- Sähköturvallisuus: kouluttajakurssi, 1979, toim. muiden kanssa
- Kytkinlaitteet, 1981, toim. muiden kanssa
- Työturvallisuus sähkötöissä, 1983, toim. muiden kanssa
- Asennustarkastukset, 1984, toim. muiden kanssa
- Sähköasennukset 2, 1987, toim. muiden kanssa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Harri Turunen: Energianeuvos Esa Hellgrén (1933–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.3.2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ Kaupunki. Esa Hellgrénin eno oli sähkölaitoksella töissä. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 14.11.1990. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ Arvonimet. Helsingin Sanomat, 2.6.1992, s. 4.