Ernst Edvard Qvist
Ernst Edvard Qvist (10. toukokuuta 1839 Hamina – 29. lokakuuta 1910 Helsinki)[1] oli suomalainen kemisti-insinööri. Hän sai valtioneuvoksen arvonimen 1899. Hän toimi kemian teknologian opettajana 1872–1903 Polyteknillisessä koulussa, jonka nimi muuttui 1879 Polyteknilliseksi opistoksi, ja oli opiston rehtori 1880–1903.[2] Qvist oli myös sementtikoelaitoksen johtaja ja vuodesta 1877 paloviinantarkastaja Helsingissä.[1]
Qvistin vanhemmat olivat Haminan kirkkoherra Karl Johan Qvist (1783–1853) ja Katarina Naht. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1857 ja suoritti kemiallis-teknillisiä opintoja Hannoverissa ja Zürichissä.[3][1]
Ernst Edvard Qvistin puoliso oli Anna Franciska Snellman, Helsingin kirkkoherra Frans Arvid Snellmanin tytär. Heidän lapsiaan olivat kuvanveistäjä Gerda Qvist, kemian professori Walter Qvist ja kansakouluntarkastaja Johannes Qvist. Lehtimies Carl Immanuel Qvist oli Ernst Edvard Qvistin veli.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ernst Edvard Qvist. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 76
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Johan Qvist. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.11.2020.
- ↑ Veli-Matti Autio: Qvist (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
