Erkkola (mopo)
Erkkola oli Eino Erkkolan ja hänen poikansa Matti Erkkolan Ilmajoen Koskenkorvalla 1950-luvulla kehittämä invalidimopo. Erkkola-mopon merkittävin ostajakunta muodostui sotainvalideista. Erkkoloiden elinkaari ylsi 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen asti, jolloin Erkkolan invamopo- ja pyörätuolitehtaan liiketoiminnan osti Instrumentariumin tytäryhtiö, lahtelainen Merivaara Oy. Se katsoi ajokuntoisia sotainvalideja olevan liian vähän, eikä pitänyt noin 200 kappaleen vuosimyyntiä enää kannattavana.
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erkkola-mopossa oli edessä yksi ohjaava pyörä ja takana kaksi pyörää, joista toinen oli vetävä. 1,5 hevosvoiman moottori sijaitsi kuljettajan vieressä vasemmalla. Mopo käynnistettiin narusta vetämällä. Mopossa oli putkirunko, joka oli aluksi avoin, mutta 1960- ja 1970-lukujen vaihteen paikkeilla jalkatilan suojuksen ylle lisättiin tuulilasi ja katos.
Ajoneuvon moottoriteho nostettiin 1980-luvun lopulla lainmuutoksen jälkeen 2,4 hevosvoimaan. Samalla narukäynnistyksen tilalle asennettiin sähköstartti ja sähköjärjestelmän jännite nostettiin 12 volttiin. Viimeisten Sachs-moottorien vaihteisto oli kaksivaihteinen automaatti, jossa oli mukana peruutusvaihde, jolloin mopoa ei tarvinnut peruuttaa kävelykepillä tai kainalosauvalla työntäen.
Moottorina käytettiin myös sähköstartilla varustettua Morinin moottoria sen jälkeen, kun Sachs-moottorin valmistus loppui 1991.lähde? Erkkola kulkee noin 35-40 km/h
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raimo Lievonen: Suomalaisen mopoauton historia ja tulevaisuus: Uusi suomalainen autotehdas?. Tekniikan maailma, 18.4.2008, 2008. vsk, nro 8, s. 84-85. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Videojuttu vuoden 1967 Erkkola-moposta Helsingin Sanomien sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)