Eric Johan von Fieandt
Erik Johan von Fieandt (1. maaliskuuta 1762 Kuopio – 16. elokuuta 1810 Tukholma) oli Ruotsin vallan aikainen suomalainen upseeri ja varamaaherra.[1]
Von Fieandtin vanhemmat olivat vänrikki Johan Henrik von Fieandt ja Kristina Elisabet Bure. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1798 Katarina Charlotta Duncan. Von Fieandt tuli ylioppilaaksi 1776 Turussa ja aloitti sotilasuran Savon kevyessä jalkaväkirykmentissä 1776. Korpraali hänestä tuli 1777, varusmestari 1778, vänrikki 1779 ja luutnantti 1785. Hän siirtyi Karjalan jääkäriosastoon ja yleni kapteeniksi 1788, armeijanmajuriksi 1789, majuriksi 1791, everstiluutnantiksi 1795 ja lopulta armeijaneverstiksi ja Karjalan jääkäriosaston päälliköksi 1803. Von Fieandt toimi Savon ja Karjalan läänin virkaa tekevänä maaherrana vuonna 1803. Hän erosi sotaväestä 1805.[1]
Erik Johan von Fieandtin ja Katarina Charlotta Duncanin poika oli kenraalimajuri Erik Gustav von Fieandt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Erik Johan von Fieandt. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 4.8.2023.