Epselöinti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Epselöinti on ylöjärveläisen Global EcoProcess Services Oy:n (lyhenteenä EPSE) kehittämä ja patentoima menetelmä raskasmetallien erottelemiseksi kaivos- ja muun teollisuuden jätevesistä. Prosessi perustuu patentoituun epse-kemikaaliin ja pH:n säätöön.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idea epselöinnistä syntyi 2000-luvun alkuvuosina, kun pirkanmaalainen kemisti Vesa Rissanen galvanoi lentokoneen osia omistamallaan peittaamolla. Galvanoinnissa terästä kastetaan galvanointihappoon, jolloin siitä samalla liukenee lukuisia metalleja happoon. Kun neste kyllästyy liuenneilla metalleilla, se ei enää toimi galvanoinnissa ja on vaarallista jätettä. Rissanen alkoi miettiä yrittäjäkaverinsa kanssa, miten jopa puolen miljoonan markan vuosittaisista jätteen käsittelymaksuista päästäisiin eroon. Yrittäjät onnistuivat sakkauttamaan hapon niin, että lopputuloksena oli puhdasta vettä ja monimetallisakkaa.

Sen jälkeen, kun peittaamolta loppuivat työt, hän alkoi pohtia kehittämänsä menetelmän kaupallistamista pirkanmaalaisen yrittäjän Jouni Jääskeläisen kanssa. Tätä varten perustettiin vuonna 2012 Global Ecoprocess Services Oy, josta käytetään usein lyhennettä Epse.

Aluksi yritys keskittyi vain peittauksessa syntyviin jätevesiin. Talvivaaran kaivoksen julkisuudessa käsitellyt jätevesiongelmat saivat Rissasen ja Jääskeläisen pohtimaan, voisiko metalleja erotella myös kaivosten jätevedestä.[2]

Menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epselöinti on yksinkertainen ja nopea saostustekniikka. Prosessi perustuu epse-kemikaaliin ja pH:n säätöön ja sitä kutsutaan nimellä EPSE Metodi.

Epselöinnissä syntyvä monimetallisakka on pysyvästi liukenematonta toisin kuin muissa vastaavissa menetelmissä, joissa sakat jäävät alttiiksi takaisinliukenemiselle. Syynä on se, että tavallinen hydroksidisaostus on reversiibeli, mikä tarkoittaa, että saostunut metallihydroksidi liukenee takaisin ympäristöönsä pH-tason muuttuessa.

Epselöinti soveltuu lähes kaikkien metallien erotteluun. Monet menetelmät, kuten adsorptio, vaativat monimetalliympäristössä useita eri käsittelykertoja useilla eri kemikaaleilla. Alkali- ja osittain maa-alkalimetallit eivät saostu suoraan EPSE-menetelmällä, mutta niiden pitoisuudet voidaan samassa käsittelyssä tarvittaessa alentaa.

Epselöinnin synnyttämää monimetallisakkaa voidaan käyttää raaka-aineena monin tavoin. Siitä voidaan erotella ja uudelleenkäyttää arvometalleja. Niissä tapauksissa, joissa metallien talteenotto ei ole taloudellisesti perusteltua, sakka on mahdollista hyödyntää esimerkiksi betoniseoksen raaka-aineena.

Mikäli sakkaa ei millään lailla hyödynnetä, se voidaan loppusijoittaa kaatopaikalle, sillä liukenemattomuutensa takia sitä tarvitse käsitellä ongelmajätelaitoksella.[1]

Menetelmän sovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epse on myöhemmin kokeillut menetelmänsä soveltamista myös voima- ja lämpölaitosten tuhkan sekä pilaantuneen maa-aineksen puhdistamiseen. Esimerkiksi vuonna 2018 Epsellä on ollut Vantaan Energian kanssa hanke, jossa kokeillaan Vantaan jätevoimalan savukaasupesurin veden käyttöä voimalan käytössä syntyvän tuhkan pesemiseen.[2][3]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]