Epolettikaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epolettikaija
Epolettikaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Epolettikaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Epolettikaijat Aprosmictus
Laji: erythropterus
Kaksiosainen nimi

Aprosmictus erythropterus
(J.F. Gmelin, 1788)

Katso myös

  Epolettikaija Wikispeciesissä
  Epolettikaija Commonsissa

Epolettikaija (Aprosmictus erythropterus) on Oseaniassa esiintyvä kaija.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 32 cm ja paino 120–210 g. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, siiven yläpeitinhöyhenet punaiset, yläperä ja alaselkä siniset sekä hartiahöyhenet ja selkä mustat tai tummanvihreät. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssinpunainen (koiras) tai vaaleanruskea (naaras). Naaras on väritykseltään huomattavasti himmeämpi, nuori lintu muistuttaa naarasta, hyvin nuorilla nokka on keltainen.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epolettikaijasta tunnetaan kolme alalajia, joista nimialalaji erythropterus elää Australian keskiosissa, coccineopterus Australian pohjois- ja luoteisosissa sekä papua Papua-Uusi-Guinean eteläosassa. Elinympäristön ala on 1 000 000–10 000 000 neliökilometriä ja populaation koko on yli 100 000 yksilöä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eukalyptus- ja akasiametsiköt, joenvarsimetsät, savannit, metsänreunat ja viljelysmaat 600 m:n korkeudelle merenpinnasta.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen kolossa tai lahossa oksassa. Pesäkolo on yleensä hyvin syvä, jopa kymmenen metriä. Naaras munii kolmesta viiteen munaa, joskus kuusi, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa yleensä vain kahdesti päivässä, aamulla ja myöhemmin iltapäivällä. Poikaset jättävät pesän viisi viikkoa vanhoina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista, medestä sekä hyönteisistä ja niiden toukista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Aprosmictus erythropterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)