Epolettikaija
| Epolettikaija | |
|---|---|
 Epolettikaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Epolettikaijat Aprosmictus |
| Laji: | erythropterus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aprosmictus erythropterus |
|
| Katso myös | |
Epolettikaija (Aprosmictus erythropterus) on Oseaniassa esiintyvä kaija.
Lajin aiempi nimi oli australianepolettikaija[2], erona suvun toiseen lajiin timorinepolettikaijaan. Nimi muuttui vuoden 1999 nimiuudistuksessa[3]. Lajia on myös kutsuttu punasiipipapukaijaksi.[4]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 32 cm ja paino 120–210 g. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, siiven yläpeitinhöyhenet punaiset, yläperä ja alaselkä siniset sekä hartiahöyhenet ja selkä mustat tai tummanvihreät. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssinpunainen (koiras) tai vaaleanruskea (naaras). Naaras on väritykseltään huomattavasti himmeämpi: siiven väri on tummanvihreä, koirailla musta, ja punainen siipikuvio on naaraalla kapeampi kuin koirailla. Nuori lintu muistuttaa naarasta, hyvin nuorilla nokka on keltainen.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epolettikaijasta tunnetaan kolme alalajia, joista nimialalaji erythropterus elää Australian keskiosissa, coccineopterus Australian pohjois- ja luoteisosissa sekä papua Papua-Uusi-Guinean eteläosassa. Elinympäristön ala on 1 000 000–10 000 000 neliökilometriä ja populaation koko on yli 100 000 yksilöä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eukalyptus- ja akasiametsiköt, joenvarsimetsät, savannit, metsänreunat ja viljelysmaat 600 m:n korkeudelle merenpinnasta.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen kolossa tai lahossa oksassa. Pesäkolo on yleensä hyvin syvä, jopa kymmenen metriä. Naaras munii kolmesta viiteen munaa, joskus kuusi, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa yleensä vain kahdesti päivässä, aamulla ja myöhemmin iltapäivällä. Poikaset jättävät pesän viisi viikkoa vanhoina.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista, medestä sekä hyönteisistä ja niiden toukista.
Lemmikkinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epolettikaijaa tavataan Suomessakin lemmikkinä, mutta kovin yleinen se ei ole.
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. – T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Aprosmictus erythropterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Perrins, Christopher: Otavan lintutieto - Maailman linnut, s. 382. Otava, 1992. ISBN 951-1-12001-8
- ↑ BirdLife Suomi - Maailman lintulajien suomenkieliset nimet www.birdlife.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.11.2025.
- ↑ Eläinten maailma - Otavan iso eläintietosanakirja 1-5, s. 1332. Otava, 1973. ISBN 951-1-01257-6
- ↑ CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Viitattu 6.11.2025.