Enrique Fernández

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Enrique Fernández
Henkilötiedot
Koko nimi Enrique Fernández Viola
Syntymäaika 10. kesäkuuta 1912
Syntymäpaikka Montevideo, Uruguay
Kuolinaika 6. lokakuuta 1985 (73 vuotta)
Pelipaikka hyökkääjä
Seurat
Vuodet Seura O (M)
19??–1935
1935–1936
Nacional
Barcelona
? (?)
17 (8)
Maajoukkue
19??–19?? Uruguay ? (?)
Valmennusura
1946
1947–1950
1950–1952
1953–1954
1959
1961
196?
Nacional
Barcelona
Nacional
Real Madrid
Real Betis
Uruguay
Gimnasia La Plata

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Enrique Fernández Viola (10. kesäkuuta 1912 Montevideo, Uruguay6. lokakuuta 1985[1]) oli uruguaylainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja.

Fernández on Radomir Antićin ohella ainoa valmentaja, joka on valmentanut sekä Barcelonaa että Real Madridia, ja ainoa valmentaja, joka on voittanut Espanjan liigamestaruuden molempien kanssa.

Peliura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fernández edusti suurimman osan peliurastaan uruguaylaista Nacionalia. Hän kuului myös Etelä-Amerikan-mestaruuden vuonna 1935 voittaneeseen Uruguayn maajoukkueeseen.[2] Myöhemmin samana vuonna hän siirtyi Espanjaan Barcelonan joukkueeseen,[3] jossa hän voitti kahdesti Katalonian-mestaruuden ja ylsi Espanjan cupin loppuotteluun.

Barcelonan-vuosinaan Fernández pelasi myös muutamia otteluita epävirallisessa Katalonian maajoukkueessa. Espanjan sisällissodan alkaessa Fernández oli vierailemassa kotimaassaan, jonne seura kehotti häntä jäämään. Peliura päättyi lopulta vakavaan polvivammaan.[4]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätettyään peliuransa Fernández ryhtyi valmentajaksi, ja vuonna 1946 hän luotsasi Nacionalin Uruguayn liigamestariksi.[5] Seuraavana vuonna hän palasi Barcelonaan ja johti joukkueen kahteen peräkkäiseen liigamestaruuteen vuosina 1948 ja 1949. Kesällä 1949 joukkue voitti myös Espanjan, Italian, Portugalin ja Ranskan mestarijoukkueiden välillä ensimmäistä kertaa pelatun Copa Latinan. Kaudella 1949–1950 sijoitus Espanjan liigassa oli vasta viides ja aiemmasta menestyksestä huolimatta Fernández sai lähteä kauden loputtua. Hänen alaisuudessaan Barcelonassa pelasivat muun muassa vuoden 1950 MM-kilpailuihin osaa ottaneet Basora, César, Gonzalvo II, Gonzalvo III ja Ramallets. Fernándezin korvasi Ferdinand Daučík.[4]

Vuosina 1950–1952 Fernández valmensi jälleen Nacionalia, ja tuloksena oli Uruguayn liigamestaruus vuonna 1950.[5] Kaudeksi 1953–1954 hänet nimitettiin Real Madridin valmentajaksi, ja hän sai johdettavakseen joukkueen, johon kuuluivat muun muassa Di Stéfano, Gento, Muñoz ja Molowny sekä myöhemmin liittynyt Rial. Fernándezin johdolla Real Madrid voitti ensimmäisen liigamestaruutensa sitten vuoden 1933. Hän valmensi joukkuetta vielä 14 ottelun ajan kauden 1954–1955 alussa kunnes José Villalonga korvasi hänet.[6]

Kaudella 1959–1960 Fernández valmensi kolmatta espanjalaisjoukkuetta Real Betisiä kymmenen ottelun ajan.[6] Hän valmensi myös Uruguayn maajoukkuetta ainakin kahdessa Boliviaa vastaan pelatussa MM-karsintaottelussa vuonna 1961.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fallecio Enrique Fernandez. El Mundo Deportivo, 7.10.1985, s. 17. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.12.2011. (espanjaksi)
  2. Southamerican Championship 1935 RSSSF. Viitattu 26.3.2008.
  3. Jugadores LFP. Viitattu 26.3.2008.
  4. a b Managers FC Barcelona. Viitattu 26.3.2008.
  5. a b Uruguay - Winning Coaches Professional Era RSSSF. Viitattu 26.3.2008.
  6. a b Entrenadores LFP. Viitattu 26.3.2008.
  7. Uruguay – World Cup Qualifiers RSSSF. Viitattu 26.3.2008.
Edeltäjä:
Josep Samitier
FC Barcelonan päävalmentaja
1947–1950
Seuraaja:
Ramón Llorens
Edeltäjä:
Juan Antonio Ipiña
Real Madridin päävalmentaja
1953–1954
Seuraaja:
José Villalonga