Enkelinpääagamat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enkelinpääagamat
Gonocephalus grandis
Gonocephalus grandis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Leguaanimaiset Iguania
Heimo: Agamat Agamidae
Alaheimo: Draconinae
Suku: Enkelinpääagamat
Gonocephalus
Kaup, 1825
Synonyymit
  • Gonyocephalus Wagler, 1830
Katso myös

  Enkelinpääagamat Wikispeciesissä
  Enkelinpääagamat Commonsissa

Enkelinpääagamat[1] (Gonocephalus) on agamien heimoon kuuluva liskosuku. Lajit ovat pieniä tai keskikokoisia, jotkut yli 41 senttiä pitkiä. Ne vaihtelevat suuresti väriltään, ulkomuodoltaan ja piikeiltään. Enkelinpääagamilla on yleensä lyhyt ja kulmikas pää sekä harja, joka jatkuu silmien yläpuolelta kuonon päähän. Ruumis on lyhyt ja kompakti, ja useimpien lajien selkää ja niskaa pitkin kulkee piikikäs harja. Harjan piikit ovat korkeampia niskassa. Enkelinpääagamilla on yleensä heltta leuan alla, joka on suurempi koiraalla. Jalat ovat pitkät ja vahvat ja häntä on noin kaksi kertaa ruumiin mittainen. Eri lajien värikuviot vaihtelevat, mutta liskot ovat yleensä vihreästä ruskeaan ja niillä on vaaleita poikkijuovia selässä.[2][3]

Enkelipääagamat ovat pääasiassa päiväaktiivisia ja elävät puissa. Ne syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia, hedelmiä, kasvisainesta ja joskus myös pieniä selkärankaisia. Naaras laskee enintään kuusi munaa kerralla karikkeeseen kotipuunsa lähelle. Se voi saada useita pesueita vuodessa. Munat kuoriutuvat kolmen tai neljän kuukauden ikäisinä. Niitä tavataan Kaakkois-Aasian trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, yleensä metsistä veden läheisyydestä.[2][3] Uudessa-Guineassa ja läheisillä saarilla sekä Australian pohjoisosissa elävät lajit on siirretty sukuihin Hypsilurus ja Lophosaurus.[3][4]

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuun kuuluu 16 lajia:[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 24. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.
  2. a b Roscoe, Eric: Chameleon/Angle-Headed Agamas (Gonocephalus sp.) (pdf) Madison Area Herpetological Society. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. a b c Walls, Jerry G.: Uromastyx: Plus Other Common Agamids, s. 66–68. Irvine, CA: Advanced Vivarium Systems, 2009. ISBN 1-882770-87-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.7.2018). (englanniksi)
  4. Denzer, Wolfgang & Manthey, Ulrich: Remarks on the taxonomy and nomenclature of the genus Hypsilurus Peters, 1867 (Reptilia, Agamidae, Amphibolurinae). Zoosystematics and Evolution, 17.3.2016, 92. vsk, nro 1, s. 103–110. Pensoft Publishers. doi:10.3897/zse.92.7469. ISSN 1860-0743. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
  5. Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Gonocephalus  The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
  6. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Gonocephalus (TSN 1055428) itis.gov. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.