Energiatodistus
Energiatodistus (ruots. energicertifikat) on rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava virallinen asiakirja. Energiatodistus on osa rakennuksen energiaselvitystä. Vuodesta 2013 lähtien energiatodistus on ollut Suomessa pakollinen yli 50 m2 uudisrakennukselle, jossa käytetään energiaa rakennuksen tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi.
Olemassa olevan rakennuksen energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen energialuokitus, minkä lisäksi se sisältää ehdotuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.
Rakennukselle voidaan laatia myös energiatodistus kevennetyn menettelyn mukaisesti tietyissä erityistapauksissa, esimerkiksi jos kohdetta ei esitellä julkisesti. Kevennetyn menettelyn mukaisen energiatodistuksen energialuokka ilmoitetaan tunnuksella H.
Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennuksen energiatodistus hankitaan ja että sitä tai siinä olevia tietoja käytetään tässä laissa säädetyissä tilanteissa, ellei asiasta erikseen toisin säädetä. Jos rakennuksen kunnossapitovastuu on lain tai sopimuksen nojalla taikka muulla tavoin rakennuksen haltijalla, mainittu vastuu on rakennuksen haltijalla.[1]
Myytäessä tai vuokratessa vastaa kiinteistön tai asunnon myyjä tai vuokraaja energiatodistuksen toimittamisesta potentiaaliselle uudelle asukkaalle. Energiatodistus on oltava nähtävillä myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Se on luovutettava joko alkuperäisenä kappaleena tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle. Kohteen energialuokka tulee mainita myös kohteen myynti-ilmoituksessa.[2]
Energiaselvitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudisrakennuksissa vaaditaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä energiaselvitys. Energiaselvitys koostuu näistä:[3][4]
- rakennuksen kokonaisenergian kulutus (E-luku)
- kesäajan huonelämpötilatarkastelu (tarvittaessa)
- rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskenta)
- rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa (jäähdytetyissä rakennuksissa myös jäähdytysteho)
Osa, joskaan eivät kaikki, rakennelupamenettelyistä vaatii myös rakennuksen energiatodistuksen.[5]
Kaikille näistä on asetettu raja-arvot, joiden alapuolelle kaikkien uudisrakennusten on päästävä.
Käyttötarkoitusluokkien 2-8 (mm. asuinkerrostalot, toimistorakennukset) uudisrakennuksille on laadittava energiaselvityksen osana myös kesäajan huonelämpötilatarkastelu. Laskennallinen kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajan arvoa enempää kuin 150 astetuntia kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana. Käyttötarkoitusluokilta 1 (mm. pienet asuinrakennukset ja rivitalot) ja 9, ei vaadita kesäajan huonelämpötilatarkastelua Jäähdytysraja käyttötarkoitusluokassa 2 on 27 °C ja luokissa 3-8, 25 °C.[6] Astetunti on jäähdytysrajan ylityksen (°C) ja ajan (h) tulo.[7]
Energialuokka, E-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksen energialuokka määrittyy asteikolla A-G.[8] Energialuokka määritellään laskennallisen E-luvun mukaan.[9] E-luku ilmaisee rakennuksen laskennallisen ostoenergian kulutuksen neliömetriä kohden vuodessa siten, että eri energiantuottotavoilla tuotettu energiamäärä kerrotaan eri energiamuotokertoimella.[10] E-luvun yksikkö on .
Energialuokka näkyy energiatodistuksen etusivulla monivärisessä nuolikaaviossa, josta näkyy esimerkki alla olevassa kuvassa.
Keskenään samaa käyttöluokkaa olevia rakennuksia (esimerkiksi kahta omakotitaloa) on mahdollista verrata energiatodistusten perusteella. E-luku ei tarkoita suoraan rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta vaan E-luvussa on huomioitu myös lämmitysmuodon ilmastoystävällisyys.[4]
Energiatodistuksen päivitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Todistus on korvattava täydennetyllä tai tarkennetulla todistuksella ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos todistus on puutteellinen tai tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä. Rakennus katsotaan otetuksi käyttöön, kun se on maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n 1 momentin mukaisessa loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöönotettavaksi.[1] Käyttöönotettu rakennus tarkoittaa, että rakennus on ilmoitetun käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, eli esimerkiksi asuinrakennuksessa asutaan.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013 finlex.fi. Edita. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Support Unit: Hanki energiatodistus ajoissa EasyE. 2.1.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Energiatehokkuus (Energiaselvitys) Oulun kaupunki - www.ouka.fi. 29.3.2023. Viitattu 13.6.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vuolle, Mika, Airaksinen, Miimu & Sankelo, Paula: Energiatodistusopas 2018 : Rakennuksen energiatodistus ja E-luvun määrittäminen, 1.11.2018. Ympäristöministeriö. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Milloin energiatodistus tarvitaan ja milloin ei? Motiva. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017 finlex.fi. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Energiaselvitys e-konsultit.fi. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Energiatodistusopas 2013 (pdf) (sivu 8) 27.09.2013. Ympäristöhallinto. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ Mikä on energiatodistus? Motiva. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN (pdf) (Ympäristöministeriön asetusrakennuksen energiatodistuksesta, liite 1) Finlex. Viitattu 27.6.2015.