Emsinvesi
Emsinvesi oli alkuaan saksalaisen Bad Emsin kylpyläkaupungin lähteistä saatavan kivennäisveden nimitys, mutta sittemmin sitä valmistettiin myös keinotekoisesti. Lämpimien lähteiden vesi oli suolapitoista ja emäksistä. Siinä oli noin 0,17 % natriumkarbonaattia, 0,067 % natriumkloridia, 0,017 % kalsiumkloridia, 0,013 % magnesiumkloridia, 0,009 % natriumsilikaattia ja hyvin pieniä määriä bromi-, jodi-, litium-, magnesium-, mangaani-, rauta- ja rikkiyhdisteitä. Yleisimmin käytettyä oli keinotekoinen emsinvesi, jota valmistettiin lisäämällä tavalliseen veteen tärkeimpiä tarvittavista suoloista.[1][2]
Emsinsuola eli emsersuola oli emsinvettä haihduttamalla aikaansaatu suolaseos, jota Bad Emsistä lähetettiin muualle käytettäväksi lääkkeen valmistamiseen. Emsinsuolaa käytettiin veteen liuotettuna lääkkeeksi yskään ja käheyteen. Keinotekoista emsinsuolaa valmistettiin sekoittamalla 220 osaa natriumbikarbonaattia, 90 osaa natriumkloridia, 4 osaa kaliumsulfaattia ja 2 osaa natriumsulfaattia.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 2, palsta 911, hakusana emsinvesi. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 5, palstat 315–316, hakusana emsinvesi. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1961.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 5, palstat 315, hakusana emsinsuola. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1961.
- ↑ Iso tietosanakirja. Osa 3, palsta 269, hakusana Emsin vesi. Helsinki: Otava, 1932.