Käheys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Käheys on äänihuulten toimintahäiriöön ja kurkunpään tauteihin ja vioittumiin liittyvä oire, jossa tuotettu ääni on samea ja soinniton.[1] Se on eräs äänihäiriö.[2] Käheyttä aiheuttaa esimerkiksi liman kerääntyminen äänihuulten väliseen rakoon, äänihuulten liikarasitus, tulehdus tai sairaalloinen muutos, kurkunpään tulehdus tai kurkunpään kasvain.[3][4] Usein käheyden syynä on liian voimakas äänenkäyttö.[5]

Täyskäheys (äänenkato) eli afonia on ääntöelinten tila, jossa puhuja pystyy huulillaan, kielellään ym. muodostamaan erilaiset äänteet, mutta kurkunpäässä tapahtuva äänen muodostus ei onnistu.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Osa 1, s. 690, hakusana käheä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio (viitattu 29.4.2020).
  2. Käheys (Finto. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu) Helsinki: Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2020.
  3. Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 89, hakusana käheys. Helsinki: Otava, 1963.
  4. Uusi tietosanakirja. Osa 11, palsta 863, hakusana käheys. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
  5. Uusi tietosanakirja. Osa 24, palstat 352–353, hakusana äänihäiriöt. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1966.
  6. Lääketieteen termit, s. 9 (afonia), 47 (artikulaatio), 167 (fonaatio). 4. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2002. ISBN 951-656-091-1.