Emil Sjöholm

Emil Johannes Sjöholm (synt. Jokela, 16. kesäkuuta 1894 Pietarsaari – 31. elokuuta 1989 Pietarsaari) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Missejoella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan muun muassa kiväärinjohtajana Valkoisen armeijan jääkärijoukoissa.

Perhe ja opinnot

Sjöholmin vanhemmat olivat suutarimestari Zacharias Jokela ja Maria Mathilda Sjöholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Ida Amanda Fellmanin kanssa. Hän kävi kansakoulun.

Jääkärikausi

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.

Sjöholm työskenteli konttoristina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 4. marraskuuta 1915. Komppaniastaan Sjöholm lähetettiin erikoistehtäviin Norjaan, jonka johdosta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 3. lokakuuta 1916. Norjalaiset vangitsivat hänet 16. tammikuuta 1917, kun hän oli matkalla Norjan Lapissa, ja hänet karkotettiin maasta 20. helmikuuta 1917. Hänen siirryttyään Ruotsiin hänet karkotettiin sieltäkin Norlannista 27. helmikuuta 1917. Sjöholm palasi Saksaan 6. huhtikuuta 1917 ja sai palveluspaikan entisestä komppaniastaan, josta hänet siirrettiin 1. marraskuuta 1917 pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan. Konekiväärikomppaniasta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 10. tammikuuta 1918 ja laskettiin siviilitöihin Saksaan. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Missejoella ja Riianlahdella.

Suomen sisällissota

Sjöholm saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, jossa hän toimi kiväärinjohtajana, asemestarina ja asevarastonhoitajana. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Kämärällä ja Viipurissa.

Sisällissodan jälkeinen aika

Sjöholm palveli sisällissodan jälkeen koulutusaliupseerina Kaartin Jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniassa. Hän erosi armeijasta 15. helmikuuta 1919 ja liittyi Suojeluskuntajärjestöön, jossa hän toimi opettajana Vaasan, Lapväärtin ja Närpiön suojeluskuntakursseilla sekä oli 1. maaliskuuta 1920 – 15. maaliskuuta 1922 välisen ajan Pietarsaaren suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Armeijasta eronsa jälkeen hän työskenteli siviilitehtävissä 28. heinäkuuta 1919 alkaen Strengbergin tupakkatehtaan palveluksessa, jossa huoltokonttorinjohtajana vuodesta 1932 alkaen. Siviilitöidensä lisäksi hän toimi Pietarsaaren suojeluskunnan esikunnan jäsenenä vuosina 1927–1928 ja 1930.

Talvi- ja jatkosota

Sjöholm oli organisoimassa pietarsaarelaisten osallistumisen Karjalankannaksen ja Hankoniemen vapaaehtoiseen linnoitustyöhön tavisodan kynnyksellä vuonna 1939. Varsinaisten sotatoimien aikana hän toimi paikallispäällikkönä Pietarsaaren suojeluskunnassa ja oli samalla kaupungin komendanttina vuoteen 1942 saakka. Lisäksi hän toimi saksalaisten joukkojen yhdysupseerina vuosina 1941–1942. Sotien jälkeen hän toimi kotiuttamistoimiston päällikkönä Pietarsaaressa, kunnes siirtyi rauhanaikaiseen työhön Strengbergin tupakkatehtaalle, jossa hän toimi vuodesta 1959 alkaen ostopäällikkönä.

Muuta

Sjöblom oli 1930-luvulta lähtien innokas perhostenkeräilijä.

Julkaisut

• Till kännedom om Jakobstads-traktens macrolepidopterfauna, Notulae Entomologicae, XXIX: 64–79, 1949
• Tillägg till kännedom om Jakobstadstraktens (Om) macrolepidopterfauna, Notulae Entomologicae, XLV: 72–73, 1965

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 25. kesäkuuta 1917 Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vääpeli 4. toukokuuta 1918 Suojeluskuntaupseeri 7. syyskuuta 1935 Vänrikki 1940 Luutnantti 1942		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (1918, 1940 ja 1944) Suomen Leijonan ritarimerkki Vapaudenmitali 1. lk. Suojeluskuntain rautainen ansioristi Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jatkosodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan Kotkan ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.