Siirry sisältöön

Emil Rautela

Wikipediasta

Emil Frithiof Rautela (sukunimi vuoteen 1919 Rautell; 14. lokakuuta 1870 Helsinki22. maaliskuuta 1951 Kerava) oli suomalainen asemapäällikkö ja vapaa-ajattelija.[1]

Rautelan vanhemmat olivat ylijunailija David Rautell ja Maria Sofia Paananen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun yksityislyseosta 1890 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1894.[1]

Rautela oli valtion rautateiden palveluksessa vuodesta 1895 alkaen. Hän oli ensin harjoittelijana Helsingin rautatieasemalla ja sitten 2. kirjurina Galitzinan (myöhempi Leipäsuo) asemalla vuodesta 1898, 1. kirjurina Alapitkän asemalla vuodesta 1903 ja viimeksi asemapäällikkönä Alapitkässä vuodesta 1906, Siuntiossa vuodesta 1914, Kokkolassa vuodesta 1916, Keravalla vuodesta 1920 ja Helsingissä vuodesta 1927. Hän oli junien kannattavuuslaskelma-komitean ja liikenneoppikurssi-komitean jäsenenä vuonna 1910. Rautela teki 1901 opintomatkan Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin. [1]

Rautela oli Vapaa Ajatus -lehden avustajana ja kirjoitti lehteen nimimerkeillä Monisti, E. F. R. ja M-sti vuosina 1910–1917. Suurin osa Rautelan artikkeleista oli suomennoksia ulkomaisten ateistien ja vapaa-ajattelijoiden kirjoituksista. Rautela oli myös vuonna 1936 Helsinkiin perustetun siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja 1936–1938 ja yhdistyksen ensimmäinen toimisto- ja kokoontumispaikka sijaitsi Rautelan asemapäällikön toimistoasunnossa. Yhdistys toimii nykyisin nimellä Helsingin vapaa-ajattelijat. Rautela oli myös Keksintöjen kirjan toimituksessa avustajana.[1]

Emil Rautela oli naimisissa vuodesta 1900 Maria Magdalena Mandelinin kanssa.

  • Valtion ja kirkon ero. Tampereen seudun siviilirekisteriyhdistys r.y:n julkaisuja, 2. Tampere 1938
  • John H. Wuorinen : Suomalaisuuden historia ; englanninkielestä suomentanut E. F. Rautela. WSOY 1935 (alkuteos Nationalism in modern Finland)
  • Bertrand Russell : Miksi en ole kristitty? ; suom. E. F. Rautela. Pori 1948
  1. a b c d 60-vuotias. Asemapäällikkö E. Fr. Rautela, Helsingin Sanomat, 14.10.1930, nro 277, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.10.2025