Emil Maurice
| Emil Maurice | |
|---|---|
 SS-Oberführer Emil Maurice |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. tammikuuta 1897 Westermoor, Saksa |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1972 (75 vuotta) München, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Saksa |
| Sotilasarvo | SS-Oberführer |
| Joukko-osasto |
 Schutzstaffel |
Emil Maurice (19. tammikuuta 1897 Westermoor, Schleswig-Holstein, Saksa – 6. helmikuuta 1972 München) oli juutalainen, sekä Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen varhainen jäsen, Adolf Hitlerin autonkuljettaja, henkivartija ja ystävä. Hän oli SA-joukkojen ensimmäinen johtaja 1920–1921. Vaikka Maurice oli mukana perustamassa SS-joukkoja, hänen uransa hiipui ja hänen korkeimmaksi SS-arvokseen jäi Oberführer.
Maurice oli ammatiltaan kelloseppä, mutta hän löysi uuden kutsumuksensa Hitlerin johtamasta kansallissosialistisesta puolueesta. Kun SA-joukot perustettiin 1920, hänestä tuli sen ensimmäinen johtaja. 1922 hänestä tuli Hitlerin SA-henkivartiokaartin Stabswachen johtaja. Maurice oli mukana myös epäonnistuneessa oluttupavallankaappauksessa 1923 ja suoritti rangaistusta Landsbergin vankilassa yhtä aikaa Hitlerin kanssa. Hitler aloitti kirjansa Taisteluni sanelemisen Mauricelle. Eli Maurice oli Hitlerin ensimmäinen sihteeri Landsberkissä ja auttoi häntä Mein Kampfin kirjoittamisessa. Työtä jatkoi myöhemmin Rudolf Hess.
Vuonna 1925 Maurice ja Hitler perustivat Stabswachen uudella nimellä Stosstrupp Adolf Hitler, joka myöhemmin samana vuonna nimettiin Schutzstaffeliksi (SS). Hitleristä tuli tuolloin SS-mies no 1 ja Mauricesta no 2. Hän sai myös tittelin SS-Führer, vaikka SS:n johtajaksi astui ensimmäinen Reichsführer-SS Julius Schreck.
Sen jälkeen kun Himmleristä oli tullut Reichsführer-SS Maurice joutui Himmlerin SS-upseereja koskevien rotupuhtaussääntöjen vastaiseksi, kun hänen täytyi toimittaa yksityiskohdat sukuhistoriastaan ennen kuin hän sai mennä naimisiin. Kaikkien SS-upseerien oli todistettava rotupuhtaus vuoteen 1750 asti. Kävi ilmi, että Mauricella oli juutalaisia syntyperää.
Charles Maurice Schwartzenberger (1805–1896), Hampurin Thalia -teatterin perustaja, oli hänen isoisoisänsä.
Kun Mauricen juutalaisuus paljastui 31.8.1935 Hitler seisoi vanhan ystävänsä vierellä, julistaen hänen olevan: "kunnia arjalainen."
Yhdysvaltain joukot pidättivät hänet 25. toukokuuta 1945 Starnbergissa ja internoitiin sinne. Syyskuussa 1946 hänet siirrettiin Lager Cham bei Regensburgiin. 18. joulukuuta 1947 Spruchkammer nosti hänet syytteeseen Regensburgissa. Hänet tuomittiin 13. toukokuuta 1948 denatsifikaatiomenettelyssä , joka johti hänen luokitteluun "Belasteteriksi" (syytetty henkilö, denatsifikaatioryhmä II). Hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi työleirille ja 30 % hänen omaisuudestaan takavarikoitiin. Vuonna 1951 hän omisti luksuskelloliikkeen osoitteessa Schumannstraβe 5 Münchenissä.
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emil Maurice kuoli 1972 ja makaa pohjoisella hautausmaalla (Nordfriedhof) Münchenissä vaimonsa Dr. med. Hedwig Marie Anna Maurice, os Ploetz (jonka kanssa hänellä oli kaksi lasta); lopullinen leposija: Abteilung 97, Reihe 4, Grab 3. Hänen lähellään on haudattu Heinrich Hoffmann , hänen tyttärensä Henriette Schirach-Hoffmann ( Baldur von Schirachin vaimo ), tohtori Gustav von Kahr , Max Wünsche , Bernd Freytag von Loringhoven , Dr. Ludwig Stumpfegger , Traudl Junge , kenraali der Flieger Heribert Fütterer , kenraalileutnantti Erich von Botzheim ja näyttelijä Johannes Heesters .
Palkinnot ja kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coburg Badge ( Koburger Ehrenzeichen ) lokakuussa 1932
- Golden Party Badge (jäsen #39), 1933
- SS-Ehrendolch
- Blutorden (erityinen ensimmäinen versio "Stoßtrupp-Abzeichenistä"), Nr. 495, 1934, voimaan 9.11.1933
- Ehrenkreuz für Frontkämpfer 20. elokuuta 1934
- Goldene Ehrennadel des Handwerks (käsityön kultainen kunniamerkki)
- Kunnioita Chevronia vanhalle kaartille ( SS-Ehrenwinkel ) helmikuussa 1934
- SS-Julleuchter ( de ) 16. joulukuuta 1935
- Reichsführers-SS:n kunniamiekka
- SS-Ehrenring
- Virkamieskunnan uskollinen palvelumitali 25 vuodelta ( Treudienst-Ehrenzeichen , 2. Stufe in Silber)
- Natsipuolueen pitkä palvelupalkinto pronssina, hopeana ja kultana
- SS Long Service Award ( SS-Dienstauszeichnung )
- Anschluss-mitali ( Medaille zur Erinnerung an den 13. März 1938 )
- Sudeettien mitali ( Medaille zur Erinnerung an den 1. lokakuu 1938“ )
- Sodan ansioristi (1939), 2. luokka
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Artikkeli Emil Mauricesta (Spartacus Educational)
- Kirja-arvostelu "Hitler's Jewish Soldiers", Brian Mark Rigg (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
