Elohiiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Elohiiri, faskikulaatio[1] eli myokymia on yksittäisen lihaksen ei-tahdonalaista supistelua. Useimmin elohiiri esiintyy silmän ympäristössä, kuten toisessa alaluomessa.[2] Elohiiri voi esiintyä myös nenänpielessä tai suun seudulla, ja joskus samanlaista nikutusta esiintyy käsivarressa tai reidessäkin.[3]

Elohiiri syntyy siitä, kun lihaksissa kulkevat hermosykäykset voimistuvat epätavallisen paljon.[3] Supistelu ja nykiminen voivat kestää muutamasta minuutista muutamaan tuntiin, joskus jopa joitain kuukausia.[2][4]

Elohiiren syytä ei tunneta, mutta väsymys, stressi, krapula, ruumiillinen rasitus, lukeminen, näytön tuijottaminen, tupakointi tai runsas kahvin tai alkoholin nauttiminen voivat herkistää sille.[2][3] Elohiirtä esiintyy ajoittain lähes jokaisella, eikä se ole merkki mistään sairaudesta. Tilaan auttaa yleensä mainitun syyn poistaminen, esimerkiksi nukkuminen tai veden nauttiminen.[2] Toisinaan voi kalsiumista ja magnesiumista olla apua[1].

Pitkään jatkuvaa kasvojen nykimistilaa kutsutaan nimellä tic, ja sillä on epäilty olevan ainakin osittain psyykkiset syntytekijät. Hankalissa tapauksissa sellaista voidaan hoitaa botuliinipistoksilla.[2]

Sana ”elohiiri” on itäsuomalainen murresana. Se viittaa värähtelevän ihonkohdan salaperäiseen elinvoimaan, joka voi esiintyä hiiren hahmoisena.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tapani Salmi: Puutuu, pistelee, kramppaa ja kihelmöi med.helsinki.fi. Viitattu 19.9.2015.
  2. a b c d e Sari Atula: Elohiiri (myokymia) 16.1.2012. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.3.2015.
  3. a b c Sirpa Norri: Elohiiri nakertaa silmäkulmaa Terve.fi. Viitattu 4.3.2015.
  4. a b Jenni Leukumaavaara: Johtuuko elohiiri stressistä? 23.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.3.2015.