Elisabeth Forsell
Elisabeth Forsell (k. vuoden 1747 jälkeen) oli ruotsalainen kehruumestaritar ja kehruun opettaja, joka toimi Suomessa vuodesta 1739 ainakin vuoteen 1747. Hän toi Suomeen erityisesti uusia pellavankäsittelyn menetelmiä.[1][2]
Ruotsissa syntynyt mutta pitkään Suomessa vaikuttanut Forsell oli kehruumestaritarkollegojensa Margaretha Zetterberg ja Maria Öberg kanssa Suomen ensimmäisiä virallisen ammattitutkinnon suorittaneita, hyväpalkkaisia naisia sekä naisten ammattikoulutuksen pioneereja, jotka levittivät rukilla kehruun taitoa ympäri Suomen siihenastisen värttinällä tapahtuneen kehruun korvaamiseksi ja langan laadun parantamiseksi.[3][4]
Forsell toimi Suomessa aluksi Turun seudulla ja sitten Porvoossa, kunnes tiettävästi muutti takaisin Ruotsiin 1740-luvun lopulla.[3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin valtiopäivillä 1738–1739 päätettiin perustaa Ruotsiin ensimmäiset kehruukoulut, jotta pellavasta, hampusta ja silkistä saataisiin aikaan parempaa lankaa. Pian päätettiin lähettää myös Suomeen kehruuneuvoja erityisesti Suomessa hyvin kasvavan pellavan kehräämiseksi, ja tehtävään nimitettiin Elisabeth Forsell. Hänet tunnettiin tuolloin Västmanlandin Harakerissa sijaitsevan kehräämön parhaisiin kuuluvana työntekijänä. Forssell toi mukanaan kerinpuut sekä Suomessa siihen asti tuntemattoman kaksoisrukin. Kahta erillistä lankaa yhtä aikaa kehräävän kaksoisrukin oli kehittänyt Forsellin aiempi esimies Abraham Hedman, ja taitavan kehrääjän käsissä sillä saavutettiin kaksinkertainen työteho ilman juurikaan lisärasitusta kehrääjälle.[2]
Forsell työskenteli Turussa aluksi pormestari Esaias Wechterin kehräämössä, jossa hänellä oli muutamia naispuolisia oppilaita. Pian hän joutui muuttamaan hirttopaikan läheiseen taloon, jonne monetkaan oppilaat eivät uskaltautuneet. Forsell kävi opettamassa myös Piikkiössä ja Loimaalla.[2]
Nuori Elisabeth Forsell joutui Turussa vahingollisten huhujen kohteeksi ja muutti vuonna 1740 Porvooseen, mutta joutui sielläkin epäilysten alaiseksi. Kirjanpitodokumentit osoittavat hänelle maksetun Ruotsista palkkaa vielä vuonna 1747, mutta hänen sen jälkeisistä vaiheistaan ei ole tietoa. Hänen arvellaan siirtyneen takaisin Ruotsiin.[2]
Elisabeth Forsellin tunnetuin oppilas Turussa oli Juliana Garberg ja Porvoossa Margaretha Zetterberg.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elisabeth Forsell Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d e Vainio-Korhonen, Kirsi: Forsell, Elisabeth, Biografiskt lexikon för Finland 1. Svenska tiden, 2008. Viitattu 18.1.2017.
- ↑ a b Ijäs, Ulla: Toimivat ja tuntevat 1700-luvun naiset, arvio Kirsi Vainio-Korhosen kirjasta Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta, Ennen ja nyt -verkkojulkaisu 4.5.2010. Viitattu 18.1.2017.
- ↑ Suomen herttuattaren arvoitus - Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Arkistoitu – Internet Archive), kirjan esittely Antikka.net-sivustolla. Viitattu 18.1.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vainio-Korhonen, Kirsi: Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009, ISBN 9789513754617
|
