Edwin Samuel Montagu
Edwin Samuel Montagu (6. helmikuuta 1879 Lontoo – 15. marraskuuta 1924 Lontoo)[1] oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Intian asioiden ministerinä 1917–1922 ja oli laatimassa vuonna 1919 toteutettua Intian hallinnon uudistusta.
Montagu syntyi Lontoon Cityssä vaikuttaneeseen juutalaiseen pankkiirisukuun. Hänen isänsä oli Swaythlingin paronin arvon saanut pankkiiri Samuel Montagu.[2] E. S. Montagu kuului vuodesta 1906 parlamentin alahuoneeseen liberaalien edustajana ja hänestä tuli pääministeri Herbert Henry Asquithin sihteeri. Vuosina 1910–1914 hän oli Intian asioiden ministeriön (India Office) parlamentaarisena alivaltiosihteerinä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi useissa hallituksen alaisissa viroissa, kuten valtiovarainministeriön finanssisihteerinä ja vuodesta 1915 Lancasterin herttuakunnan kanslerina. Vuonna 1917 Montagu nimitettiin David Lloyd Georgen hallitukseen Intian asioiden valtiosihteeriksi ja hän ryhtyi valmistelemaan Intian hallinnon uudistamista. Johtaessaan talvella 1917–1918 Intiassa vieraillutta valtuuskuntaa hän laati yhdessä varakuninkaana toimineen lordi Chelmsfordin kanssa niin sanotun Montagu-Chelmsford-raportin, jonka pohjalta valmisteltiin vuonna 1919 annettu Government of India Act. Tällä lailla osa Intian hallinnosta siirtyi ensimmäisen kerran intialaisille ministereille, jotka olivat vastuussa vaaleille valituille parlamenteille. Montagu erosi Britannian hallituksesta maaliskuussa 1922 ajauduttuaan pääministerin sekä ulkoministeri George Curzonin kanssa erimielisyyksiin Turkkia koskevasta politiikasta.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Edwin Samuel Montagu (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.9.2013.
- ↑ a b Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 592 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 20.9.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edwin Samuel Montagu Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
