Edward Kelley
| Edward Kelley | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1555 Worcester, Englanti |
| Kuollut | n. 1595 |
Edward Kelley tai Edward Talbot (1. elokuuta 1555 Worcester, Englanti – n. 1595) oli englantilainen alkemisti, okkultisti ja huijari.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kelley sai apteekkarin koulutusta ja tunsi kemiaa jo nuorena. John Dee laati myöhemmin hänen horoskooppinsa, ja se on julkaistu Elias Ashmolen teoksessa Theatrum Chemicum Britannicum. Kelley mahdollisesti opiskeli jonkin aikaa Oxfordin yliopiston Gloucester Hallissa. Lähdettyään Oxfordista Kelley esiintyy seuraavaksi Lontoossa petollisesti asianajajana. Noin vuonna 1580 hänen korvansa leikattiin irti rangaistukseksi, koska hän oli väärentänyt omistusoikeuskirjoja, tai toisen kertomuksen mukaan väärentänyt rahaa. Erään lähteen mukaan hän oli syyllistynyt haudanryöstöön. Vuonna 1582 Kelley tutustui John Dee'en, kun hän kävi hänen luonaan Mortlakessa ja oli hyvin kiinnostunut tämän henkimaailman tutkimuksista. Kelley ilmoitti olevansa okkultismin tuntija ja esitteli taitojaan henkien kutsumisessa ja niiden viestien tulkitsemisessa. Dee puolestaan halusi nähdä Kelleyn teeskentelemän transmutaatio-kyvyn. Dee ja Kelley päättivät hengiltä saamansa kuvitellun neuvon perusteella tehdä yhteistyötä tutkimuksissaan, ja jälkimmäisestä tuli tästä lähtien Deen "näkijä", joka tulkitsi henkien toiveita mestarilleen kahden taikakristallin avulla, joista toisen sanottiin olleen lahja enkeli Gabrielilta. Syyskuussa 1583 Kelley lähti Deen kanssa Englannista puolalaisen aatelismiehen Olbracht Łaskin seurassa. He matkasivat Prahaan, jossa Kelley muutti Deen mukaan unssin elohopeaa kullaksi. Miehet viettivät useita vuosia keisari Rudolf II:n hovissa ja vierailivat silloin tällöin saksalaisten tai puolalaisten aatelisten linnoissa. Huhtikuussa 1587, kun he olivat Třeboňissa, Kelley kertoi näystään, jossa alaston nainen kehotti näkijää ja hänen isäntäänsä parinvaihtoon. Kelley vakuutti Deen, ja epäröinnin jälkeen Deen, Kelleyn ja heidän vaimojensa Jane Deen ja Joan Kelleyn välille laadittiin juhlallinen liitto henkiolennon ohjeen mukaisesti. Kelleyn tuhlailevuus johti pian tämän jälkeen riitaan Deen kanssa. Kelley vieraili uudelleen keisari Rudolfin hovissa Prahassa, mutta joutui siellä vankilaan joulukuussa 1589. Hänet vapautettiin lokakuussa 1593, ja hän näyttää eläneen irtolaiselämää Saksassa vuoden 1595 alkuun asti, jolloin hän joutui jälleen Rudolfin vangiksi ja menetti henkensä yrittäessään paeta. Hänellä ei näytä olleen jälkeläisiä. Hänen nimensä eteen liitetystä arvonimestä "Sir" voidaan olettaa, että keisari Rudolf oli jossain vaiheessa lyönyt hänet ritariksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Edward Kelley Dictionary of National Biography, 1885-1900, Volume 30. 1885-1900. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edward Kelley Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
