Eduardo De Filippo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eduardo, Peppino ja Titina De Filippo.

Eduardo De Filippo (24. toukokuuta 1900 Napoli31. lokakuuta 1984 Rooma) oli italialainen näytelmäkirjailija, näyttelijä ja elokuvaohjaaja.

De Filippo oli kuuluisan napolilaisen näyttelijän ja ohjaajan Eduardo Scarpettan avioton lapsi. Myös hänen veljensä Peppino ja siskonsa Titina olivat näyttelijöitä ja näytelmäkirjailijoita. De Filippo työskenteli näyttelijänä teatterissa ja teki ensimmäisen elokuvaroolinsa Mario Bonnardin elokuvassa Tre uomini in frak (Varastettu ääni, 1933). Hän esiintyi sisarustensa kanssa omiin näytelmiinsä perustuneissa elokuvissa ja teki vuonna 1939 ensimmäisen ohjaustyönsä In campagna è caduta una stella.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen De Filippo yhdisti napolilaisteatterin perinteitä italialaiseen neorealismiin omiin näytelmiinsä perustuneissa elokuvissa, joista parhaita ovat Napoli milionaria (1950), Filumena Marturano (1951) ja Questi fantasmi (Kummittelua italialaisittain, 1954). Federico Fellinin kertomukseen perustuva Fortunella – ruhtinatar laitakadulta (Fortunella, 1958) oli De Filippon viimeinen merkittävä ohjaustyö. 1960-luvun puolivälin jälkeen hän palasi teatteriin ja ohjasi näytelmiään televisioon.[2]

Suomennettuja näytelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vaimoni pojat: 3-näytöksinen näytelmä (Filomena Marturano); suom. Marja Rankkala, Teatterikorkeakoulu Näytelmämonisteet
  • Lauantai, sunnuntai, maanantai: kolme näytöstä (Sabato, domenica e lunedi); suomentanut Jaakko A. Ahokas, Helsinki: Suomen Teatteriliitto 1975. Näytelmämoniste
  • Napolin miljönääri (Napoli milionaria!); suom. Esko Elstelä, 1993
  • Moliterno, Gino: Historical Dictionary of Italian Cinema. Lanham, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-6073-5
  1. Moliterno, s. 100–101.
  2. Moliterno, s. 101.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]