Edith Cavell
Edith Cavell (4. joulukuuta 1865 – 12. lokakuuta 1915) oli englantilainen sairaanhoitaja.[1]
Edith Cavell syntyi Norfolkissa, Englannissa ja opiskeli sairaanhoitajaksi Lontoon kuninkaallisessa sairaalassa. 1907 hän siirtyi Brysseliin, Belgiaan. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Punainen Risti otti sairaalan käyttöönsä. Cavellin kerrotaan auttaneen yli 200 sotilasta pakenemaan saksalaisten miehittämästä Belgiasta puolueettomiin Alankomaihin.[1] Cavell suojeli sotilaita Punaisen Ristin sairaalaksi muutetussa Berkendael Institutessa, ja sai apua belgialaiselta Philippe Baucqilta.[2]
Vuonna 1915 Cavell saatiin kiinni ja tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan. Cavell allekirjoitti tunnustuksen 9. lokakuuta 1915. Cavell ja Baucq teloitettiin ampumalla 12. lokakuuta 1915. Cavellin ruumis tuotiin sodan jälkeen vuonna 1919 sotilassaattueessa takaisin Britanniaan ja Cavellille pidettiin muistotilaisuus Westminster Abbeyssa.[1][3][2]
Edith Cavellin tapaus sai suurta huomiota ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen etenkin koska teloitukseen johtaneet syytökset eivät koskeneet vakoilua. Hän sai erityisesti Britanniassa sankarin maineen ja hänen tarinaansa hyödynnettiin runsaasti brittiläisessä sotapropagandassa. Propagandatarkoitusten vuoksi useat Cavellia ja hänen kohtaloaan kuvaavat varhaiset kuvaukset eivät ole historiallisesti tarkkoja.[1][2]
Vuonna 1933 valmistui yhdysvaltalainen Nurse Edith Cavell -niminen elokuva, joka kertoo tosipohjaisen melodraaman sairaanhoitajasta Belgiassa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Nurse Edith Cavell and the British World War One propaganda campaign BBC. Viitattu 4.7.2017. (englanniksi)
- 1 2 3 Edith Cavell britannica.com. Viitattu 12.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Who Was Edith Cavell? iwm.org.uk. Viitattu 12.10.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huomiota herättänyt sotaelokuva. Cavell-filmi, joka on kielletty Englannissa eikä myöskään ole vielä päässyt mannermaalle, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 18.3.1928, nro 12, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Eräs maailmansodan murhenäytelmä uudessa valossa. Kuinka miss Cavell teloitettiin, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 14.12.1930, nro 50, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
