Douglas Mawson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Douglas Mawson

Douglas Mawson OBE FRS (5. toukokuuta 1882 Shipley, Englanti14. lokakuuta 1958 Etelä-Australia) oli australialainen geologi. Hän teki muun muassa 1914–1916 kuuluisan naparetken Etelämantereelle Adélienrannikolle. Mawson oli myös mukana eräällä Scottin retkellä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mawson syntyi Shipleyssä, lähellä Bradfordia, Englannissa. Hänen isänsä Robert Ellis Mawson oli ammatiltaan vaatekauppias ja äiti Margaret Ann, omaa sukuaan Moore, oli kotoisin Mansaarelta. Perhe muutti Sydneyyn vuonna 1884, missä Mawson varttui ja opiskeli Sydneyn yliopistossa. Hänestä tuli Adelaiden yliopiston dosentti vuonna 1904 ja professori 1921. Ensimmäisellä Antarktiksen-retkellään hän kävi jo 1907–1909 Ernest Shackletonin mukana. Tällöin hän saavutti magneettisen etelänavan ja kiipesi ensimmäisessä retkikunnassa Erebusvuorelle.[1]

Toiselta retkeltään Mawson pääsi tuskin hengissä takaisin varustereen pudottua railoon. Varusteiden mukana kuiluun putosi myös hänen kahdesta kumppanistaan kokeneempi ja vaeltajana osaavampi, brittiläinen luutnantti Belgrave Edvard Sutton Ninnis. Mawsonin kanssa paluuta yrittämään jäi sveitsiläinen tekniikan tohtori Xavier Mertz, joka kuitenkin menehtyi paluumatkalla vetokoirien maksasta peräisin olleen A-vitamiinin liika-annostuksen aiheuttamaan sairauteen. Mawson itse selvisi nipin napin hengissä tukiasemalleen.[2]

Mawsonin ansioksi luetaan, että Australia vaati osaa Antarktiksesta.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jacka, F. J.: Mawson, Sir Douglas (1882–1958) Australian Dictionary of Biography. Viitattu 8.10.2007. (englanniksi)
  2. Andersson, J. G.: ”Hirmumyrskyjen keskus”, Etelänavan sankareita. Helsinki: Tammi, 1948.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.