Doriot Anthony Dwyer
Doriot Anthony Dwyer (6. maaliskuuta 1922 Streator, Illinois – 14. maaliskuuta 2020 Lawrence, Kansas) oli yhdysvaltalainen huilisti.[1]
Dwyer opiskeli ensin äitinsä johdolla ja sitten Eastman School of Musicissa. Hän liittyi Bostonin sinfoniaorkesteriin ensihuilistina vuonna 1952. Näin hänestä tuli toinen nainen, joka sai ensimmäisen soittajan paikan suuressa yhdysvaltalaisorkesterissa; ennen häntä oli Helen Kotas tullut valituksi Chicagon sinfoniaorkesterin ensimmäiseksi käyrätorvensoittajaksi (1941).[1]
Kylmän sodan kehittyessä intensiivisemmäksi 1950-luvun lopussa Dwyer matkusti Bostonin sinfoniaorkesterin mukana Neuvostoliittoon ja esitti Faunin iltapäivän Moskovassa järjestetyssä konsertissa. Hän jäi orkesterista eläkkeelle vuonna 1990, mutta jatkoi esiintymistä solistina orkesterien sekä kvartettien kanssa ja opetti. Dwyer oli merkittävä vaikuttaja huiluohjelmiston laajentamisessa; hänelle teoksia tehneisiin merkittäviin säveltäjiin kuului Leonard Bernstein. Hän sai ensimmäisenä orkesterisoittajana Yalen yliopiston Sanford Medalin, ja hän sai paikan Rochester Music Hall of Famesta vuonna 2012.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
