Dongtingjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dongtingjärvi
Dongting Hu
Sijainti Hubei
Valtio Kiina
Koordinaatit 29°19′01″N, 112°57′00″E
Pinnankorkeus 33 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 4 350 km²
Pituus 100 km
Leveys 40 kmView and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 6,7 m
Tilavuus 18 km³
Valuma-alue 259 430 km2View and modify data on Wikidata
Laskujoki Jangtsejoki
Dongtingjärvi

Dongtingjärvi (kiin. 洞庭湖, pinyin Dòngtíng Hú, lausunta [dungting-]) on Kiinan Hunanin maakunnassa, Jangtsejoen keskijuoksun eteläpuolella sijaitseva järvi. Sen pinta-ala vaihtelee paljon tulvatilanteen mukaan ja on tyypillisesti 3 800 neliökilometriä, tulva-aikaan kesä–lokakuussa jopa 20 000 km2.[1] Toinen lähde antaa järven laajuudeksi 4 350 neliökilometriä ja pinta-alan vaihteluväliksi 2 740–12 000 km2. Järven keskisyvyys on 6,7 metriä ja vesitilavuus 18,0 km3.[2] Tavallisesti Dongtingjärvi listataan Kiinan toiseksi suurimmaksi makeanveden altaaksi Poyangjärven jälkeen.

Muinaistarun mukaan järven alla uskottiin olevan suuri luola. Tästä johtuu järven kiinankielinen nimi, jonka muodostavat sanat dòng ’luola’, tíng ’piha, sali’ ja ’järvi’. Nimen vanha suomalainen latinaistus on Tungtinghu.[1] Kiinan maakunnista Hubei ja Hunan viittaavat nimellään sijaitsevansa (Dongting)järven pohjois- ja eteläpuolella.

Dongtingjärvi on Jangtsen keskijuoksun eteläpuolella sijaitseva tulvajärvi
Dongtingjärvi on Jangtsen keskijuoksun eteläpuolella sijaitseva tulvajärvi
Dongtingjärvi
Dongtingjärvi on Jangtsen keskijuoksun eteläpuolella sijaitseva tulvajärvi

Dongtingjärven oma valuma-alue on laajuudeltaan 259 430 neliökilometriä.[2]Järven kautta pääuomaansa laskee useita Jangtsejoen merkittäviä sivujokia. Näistä tärkeimmät ovat Xiang (keskivirtaama 2 288 m3/s), Zi (795 m³/s), Yuan (2 158 m³/s), Li (551 m³/s) ja Miluo, jotka muodostavat yhteensä yli 6 000 m³/s keskivirtaaman järveen. Myös osa Jangtsejoen virrasta valuu Dongtingjärveen, sillä järvestä johtaa mahtijokeen neljä uomaa.

Laskuvesien mukana järveen kulkeutuu runsaasti kiintoainesta. Järveä ruopataan säännöllisesti tämän vastatoimena. Ruoppaamalla myös sujuvoitetaan jokiliikennettä, madalletaan tulvakorkeutta ja hankitaan maa-ainetta rakentamiseen.

Osa järvestä on suojeltua aluetta.[3][4] Järvi kuuluu esimerkiksi uhanalaisen rosopyöriäisen esiintymisalueisiin. [5][6][7] Järvi tunnetaan myös uhanalaisten kiljuhanhien talvehtimisalueena.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 136 Dongtingjärvi. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  2. a b Lake Profile: Dongting (Dongting-hu) worldlakes.org. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  3. Nan Dongting Wetland and Waterfowl Nature Reserve ramsar.org. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  4. Xi Dongting Lake (Mupinghu) Nature Reserve ramsar.org. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  5. Poyang Lake: saving the finless porpoise 2007. chinadialogue.net. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  6. Jefferson, T.A. & Hung, S.K.: Neophocaena phocaenoides (pdf) Mammalian Species, 746: 1–12. 2004. science.smith.edu. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  7. Neophocaena phocaenoides iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  8. Talvehtimisalue Kiinassa (Kiljuhanhi-Life) metsa.fi. Viitattu 21.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]