Domenico Bartolucci
Domenico Bartolucci (7. toukokuuta 1917 Borgo San Lorenzo – 11. marraskuuta 2013 Rooma) oli italialainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja katolisen kirkon kardinaali. Hän sai vuonna 1939 sävellysdiplomin Firenzen konservatoriosta. Saman vuoden joulukuun 23. päivänä hänet vihki papiksi Firenzen arkkihiippakuntaan Elia Dalla Costa. Vuonna 1942 Bartolucci sai diplomin Rooman Paavillisesta hengellisen musiikin instituutista. Lisäksi hän sai diplomin Accademia Nazionale di Santa Ceciliasta, jossa hän täydensi sävellysopintojaan Ildebrando Pizzettin johdolla.[1]
Vuonna 1952 Bartolucci nimitettiin Lorenzo Perosin neuvosta Sikstuksen kappelin kuoron varamaestroksi. Perosi kuoli vuonna 1956, ja paavi Pius XII nimitti Bartoluccin Sikstuksen kappelin kuoron johtoon. Bartolucci vastusti Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen aikaan latinan hylkäämistä liturgisella uudistuksella. Vaikka hänen nimityksensä oli ”ikuinen”, vuonna 1997 häntä seurasi Giuseppe Liberto. Tuleva paavi Benediktus XVI vastusti Bartoluccin korvaamista, ja hän kutsuikin Bartoluccin 24. kesäkuuta 2006 johtamaan jälleen konserttia Sikstuksen kappelissa. Ohjelmassa oli Giovanni Pierluigi da Palestrinan musiikkia ja myös Bartoluccin omia sävellyksiä, kuten paaville omistettu kuusiääninen motetti ”Oremus pro Pontifice our Benedicto”. Bartolucci johti myös RAI:n kuoroa ja lukuisien italialaisten sinfoniaorkesterien kuoroja.[1]
20. marraskuuta 2010 Bartoluccista tehtiin Santissimi Nomi di Gesù e Maria in Via Latan kardinaalidiakoni. Hän sai vapautuksen piispanvihkimyksen vaatimuksesta kardinaaliksi nimitettäessä. Koska Bartolucci oli kardinaaliksi päästessään yli 80-vuotias, hänellä ei ollut enää mahdollisuutta osallistua konklaaviin.[1]
Bartoluccin sävellystuotantoon kuuluu muun muassa motetteja, messuja, oratorioita sekä soolosoitin- ja kamarimusiikkiteoksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
