Disyklopentadieeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Disyklopentadieeni
Dicyclopentadiene structure.svg
Dicyclopentadiene-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 77-73-6
IUPAC-nimi 3a,4,7,7a-Tetrahydro-4,7-metaani-1H-indeeni
SMILES C1C=CC2C1C3CC2C=C3 [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C10H12
Moolimassa 132,196 g/mol
Tiheys 0,98 g/cm3[2] g/cm³
Sulamispiste 32–24 °C
Kiehumispiste 172 °C

GHS-pictogram-flamme.svg GHS-pictogram-skull.svg GHS-pictogram-pollu.svg

Disyklopentadieeni (C10H12) on kamferintuoksuinen syklinen dieeni. Disyklopentadieeniä muodostuu pilkottaessa suurikokoisia molekyylejä pienemmiksi. Vuonna 2001 seitsemän suurinta aineen tuottajaa valmistivat sitä noin 179 000 kilogrammaa. Suurin osa disyklopentadieenituotannosta käytetään erilaisten hartsien ja polymeerien valmistamiseen.[3]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Disyklopentadieeniä kuumennettaessa tapahtuu sen hajoaminen, jonka tuotteena on syklopentadieeni. Tuotetta käytetään laajasti kemian teollisuudessa. Tämä reaktio on palautuva, ja syklopentadieeni dimerisoituu hitaasti huoneenlämmössä muodostaen uudelleen disyklopentadieeniä. Dimerisoituminen on Diels–Alder-reaktio.[4]

Disyklopentadieenistä voidaan valmistaa adamantaania hydraamalla disyklopentadieeni ensin platinadioksidikatalyytin läsnä ollessa endo-tetrahydrodisyklopentadieeniksi. Kuumennettaessa endo-tetrahydrodisyklopentadieeniä alumiinikloridin kanssa muodostuu adamantaania.[5]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Disyklopentadieenipölyn joutuminen hengitysteihin aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää. Aine voi muodostaa orgaanisia peroksideja, jotka ovat räjähtäviä. Disyklopentadieeni voi olla myrkyllistä vedessä eläville eliöille.[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dicyclopentadiene – Substance summary NCBI. Viitattu 31. joulukuuta 2008.
  2. a b Disyklopentadieenin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 31.12.2008
  3. Dicyclopentadiene (Tuotantomäärät ilmoitettu lähteessä paunoina) The Innovation Group. Viitattu 31.12.2008. (englanniksi)
  4. Teh Diels-Alder reaction Michigan State University: Department of Chemistry. Viitattu 31.12.2008. (englanniksi)
  5. Paul von R. Schleyer, M. M. Donaldson, R. D. Nicholas, and C. Cupas: Adamantane Organic Syntheses, Coll. Vol. 5, p.16 (1973); Vol. 42, p.8 (1962). Viitattu 31.12.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.