Devjatiny

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Devjatiny
Девятины

Devjatiny

Koordinaatit: 60°55′10″N, 36°46′26″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Vologdan alue
Piiri Vytegran piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 990,5 km²
Väkiluku (2008) 4 900











Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko Devjatinyssa.
Devjatinyn kunta Vytegran piirin kartalla.

Devjatiny (ven. Девятины) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Vologdan alueen Vytegran piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Volgan–Itämeren vesitien Novinkin tekojärven rannalla 23 kilometriä Vytegrasta kaakkoon. Kylässä on 1 200 ja kunnassa 4 900 asukasta (vuonna 2008)[1].

Maantiede ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Devjatinyn kunnan pinta-ala on 990,5 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Vytegran piirin Andoman ja Janiševon, idässä Keman ja Annenskin, etelässä Almozeron ja lännessä Anhimovon kuntiin. Pinta-alasta 91 % on metsää.[2]

Seutu kuuluu Vožen ja Kubenan alankoon. Sen maisemaa leimaavat matalat kukkulat ja niiden välissä sijaitsevat suot ja järvet. Jokia ovat Vytegra, Ileksa, Belyi ja Marinka.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, kalkkikivi ja dolomiitti[4]. Kunnan alueella sijaitsee neljä luonnonmuistomerkkiä: Devjatinyn kanavan kalkkikiviseinämät, Belyi-puron lähteet sekä kaksi luonnonmukaisesti uudelleen kasvanutta metsäaluetta[5].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 12 asutuskeskusta: Aleksejevskoje, Andrejevskaja, Belyi Rutšei, Brodovskaja, Depo, Jalosar, Kury, Markovo, Novinki, Savino, Severnyi ja Veliki Dvor. Niistä suurin on 2 800 asukkaan Depo. Kahdessa kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[1]

Vytegra- ja Kovžajokien välisellä vetotaipaleella sijainnut Devjatinyn kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvulla. 1800-luvun alussa joet yhdistettiin Marian kanavajärjestelmäksi. Vuonna 1964 uudistettu kanava tunnetaan nykyään Volgan–Itämeren vesitienä.[6]

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Devjatinyn kautta kulkee Vologdan ja Karhumäen välinen päällystetty maantie. Depon taajamassa maantiehen yhtyy Betonkan ja Belyi Rutšein välinen soratie. Kunnasta on linja-autoyhteydet Vytegraan, Tšerepovetsiin, Vologdaan ja Petroskoihin. Seudulla on myös Belyi Rutšein kapearaiteinen rautatie, jota käytetään etupäässä puutavaran kuljetukseen, mutta jonkin verran myös henkilöliikenteessä. Rautatiellä on nykyään vain yksi toimiva linja Deposta Janiševoon.[7]

Kunnan talous perustuu metsäteollisuuteen ja vesiliikenteeseen. Depon taajamassa toimii puunhankintaa ja sahatavaran tuotantoa harjoittava metsäteollisuusyritys Belyi Rutšei, joka työllistää yli tuhat henkeä. Lisäksi on kaksi pientä sahalaitosta. Devjatinyssa ja Markovossa on Volgan–Itämeren vesitien sulut ja Devjatinyssa vesitien ylläpitolaitos. Depossa on Belyi Rutšein metsäteollisuusyrityksen voimalaitos, kaksi kalanjalostuslaitosta ja leipomoa sekä olutpanimo. Maataloutta edustaa yksi yksityisviljelijä sekä asukkaiden palstaviljelmät.[8]

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, peruskoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti, pankki ja joukko kauppoja. Depossa on keskikoulu, urheilukoulu, paikallissairaala, vanhainkoti ja muita palveluja.[9]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun lopussa rakennettu Marian kanavajärjestelmän osuus Devjatinyn lähellä on valtakunnallinen kulttuuriperintökohde. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Lonskaja-kadun rakennukset ja Olenjevin talo Devjatinyn kylässä. Kemskoje-järven rannalla on arkeologisia löytöpaikkoja.[10]

  1. a b Generalnyi plan, s. 36–37.
  2. Generalnyi plan, s. 24.
  3. Generalnyi plan, s. 15–17.
  4. Generalnyi plan, s. 22.
  5. Generalnyi plan, s. 93–94.
  6. Generalnyi plan, s. 8–10.
  7. Generalnyi plan, s. 55–65.
  8. Generalnyi plan, s. 28–34.
  9. Generalnyi plan, s. 43–50.
  10. Generalnyi plan, s. 28.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]