Dendriittisolu
Dendriittisolu (engl. Dendritic cell) on antigeenejä käsittelevä solu. Dendriittisolut ovat nisäkkäiden vastustuskyvyn olennainen osa. Dendriittisolujen päätehtävä on prosessoida ja tutkia antigeenejä T-imusoluille ja B-imusoluille. Tämä tekee niistä viestittäjäsoluja esimerkiksi makrofagin ja imusolujen välisessä kommunikaatiossa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dendriittisolut havaitsi ensimmäisenä saksalainen patologi Paul Langerhans. Nykyinen nimitys dendriittisolu vakiintui kuitenkin kun Ralph M. Steinman ja Zanvil A. Cohn todistivat dendriittisolujen tehtävän vastustuskyvyn osien viestinviejänä.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun esimerkiksi haitallinen bakteeri pääsee ihmiskehoon, ja se on päässyt jakautumaan niin rajusti, etteivät makrofagit eivätkä neutrofiilit ole onnistuneet tuhoamaan uhkaavaa bakteeria, kutsuu makrofagi apuun dendriittisolun. Dendriittisolu ottaa näytteen uhasta (tässä tapauksessa bakteerista) ja asettaa sitä pieninä paloina ulkokuorelleen. Tällöin se tekee myös päätöksen, mitä antigeenejä kutsutaan paikalle. Kun valinta on tehty, dendriittisolu matkustaa lähimpään imusolmukkeeseen, tämä matka kestää dendriittisolulla noin päivän. Päästyään kohteeseensa dendriittisolu antaa näytteen bakteerista T-imusolulle, joka alkaa jakaantua rajusti ja tuottaa vasta-aineita.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- YouTube Viitattu 2.1.2018 (englanniksi)