Dakin–West-reaktio
Dakin–West-reaktio on kemiallinen reaktio, jossa aminohapot reagoivat happoanhydridien kanssa emäksen esimerkiksi pyridiinin läsnä ollessa. Tuotteena reaktiossa muodostuu ketoamidi. Reaktio on nimetty kehittäjiensä Henry Drysdale Dakinin ja Randolph Westin mukaan ja he julkaisivat sen ensimmäisen kerran vuonna 1928.[1][2][3][4]
Reagenssit ja mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dakin–West-reaktion olosuhteissa sekä α- että β-aminohapot reagoivat, mutta β-aminohapot muodostavat tuotteina vain typestä asyloituneita tuotteita. Tyypillisin käytetty happoanhydridi on etikkahappoanhydridi, mutta muitakin voidaan käyttää. Reaktio tapahtuu yleensä yli 100 °C:n lämpötilassa käyttäen emäksisenä katalyyttinä ja liuottimena pyridiiniä. Katalyyttinä voidaan käyttää myös natriumasetaattia. Dakin–West-reaktio voi tapahtua jo huoneenlämpötilassa, kun katalyyttinä käytetään 4-dimetyyliaminopyridiiniä.[1][2][3][4]
Dakin–West-reaktion reaktiomekanismin ensimmäisessä vaiheessa aminohapon nukleofiilinen aminoryhmä reagoi elektrofiilisen happoanhydridin karbonyyliryhmän kanssa muodostaen asyloidun johdannaisen. Muodostuvan asyloidun aminohapon karboksyyliryhmän nukleofiilisin happiatomi reagoi toisen happoanhydridimolekyylin kanssa muodostaen niin kutsutun sekahappoanhydridin. Tämä syklisoituu oksatsolonijohdannaiseksi eli atslaktoniksi. Pyridiini tai muu emäs deprotonoi atslaktonin, jolloin muodostuu karbanioni, joka reagoi kolmannen happoanhydridimolekyylin kanssa ja setyloituu. Karboksylaatti-ioni reagoi asyylisubstituutiolla, jolloin atslaktonin rengasrakenne avautuu ja muodostuu uusi sekahappoanhydridi. Tämä välituote reagoi uudelleen karboksylaatti-ionin kanssa muodostaen uuden sekahappoanhydridin ja karboksyylihapon. Tästä karboksyylihaposta eliminoituu hiilidioksidia ja muodostuu tuotteena ketoamidi.[1][2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 722. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 9780470462591. (englanniksi)
- ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. ONR 20-21. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 301. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b c László Kürti, Barbara Czakó: Strategic applications of named reactions in organic synthesis, s. 120. Elsevier, 2005. ISBN 978-0124297852. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.6.2016). (englanniksi)