Clearwater (joki Idahossa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Clearwater
Clearwaterjoki Greerin lähellä.
Clearwaterjoki Greerin lähellä.
Alkulähde Keskisen ja eteläisen haaran yhtymäkohta, Kooksia, Idaho, Yhdysvallat
46°08′45″N, 115°58′57″W[1]
Laskupaikka Snakejoki, Lewiston, Idaho, Yhdysvallat
46°25′30″N, 117°02′14″W[1]
Maat Yhdysvallat
Pituus 120[1] km
Alkulähteen korkeus 373[2] m
Virtaama 420[3] m³/s
Valuma-alue 24 786[3] km²
Clearwater-joki ja sen sivujoet.
Clearwater-joki ja sen sivujoet.

Clearwaterjoki on noin 120 kilometriä (74,8 mailia) pitkä joki Yhdysvalloissa Idahon osavaltiossa. Se saa alkunsa osavaltion keskiosien vuoristoissa ja laskee Snakejokeen, joka on Columbiajoen sivujoki.

Joen valuma-alue on noin 24 800 km2, ja sen virtaamaa on säännöstelty syyskuusta 1971 asti joen pohjoishaaran Dworshakin padon avulla. Virtaamaa on mitattu 1910–1913 ja 1924 alkaen. Joen keskimääräinen virtaama ennen Snakejokeen yhtymistä oli 420 m3/s vuosina 1972–2005. Suurin mitattu virtaama ennen säännöstelyn aloittamista on 4817 m3/s (29. toukokuuta 1948) ja pienin 14,2 m3/s (9. tammikuuta 1937 ja 1. joulukuuta 1952). Säännöstelyn aloittamisen jälkeen suurin mitattu virtaama on 3710 m3/s (16. kesäkuuta 1974) ja pienin 38,2 m3/s (31. lokakuuta 1971).[3]

Washingtonin ja Idahon osavaltioiden raja kulkee Snakejokea pitkin Clearwaterjoen suun eteläpuolella. Sen pohjoispuolella raja jatkuu suoraan pohjoiseen Kanadan rajalle asti.[4]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clearwater- ja Snakejokein yhtymäkohta Lewistonin ja Clarkstonin kaupungeissa. Clearwater kuvassa vasemmalla.

Joki lasketaan alkavaksi sen keski- ja etelähaarojen yhtymäkohdasta Bitterrootvuorilla Kooskian kaupungissa.lähde? Joki virtaa luoteeseen, kunnes Orofinon kaupungin jälkeen kääntyy länteen ja siihen yhtyy joen pohjoinen päähaara. Joki laskee Snakejokeen Lewistonin kaupungissa.

Joen keskinen päähaaraa muodostuu Lochsa- ja Selwayjokien yhtyessä Lowellissa noin 30 kilometriä Kooskiasta itään. Lowellista se virtaa länteen noin 37 kilometriä ennen yhtymistään eteläiseen päähaaraan.[5]

Eteläinen päähaara saa alkunsa pienempien jokien yhtyessä noin 50 kilometriä Kooksiasta kaakkoon. Se virtaa ensin länteen ja sitten pohjoiseen yhteensä noin 100 kilometriä ennen yhtymistään keskiseen päähaaraan Kooksiassa.[6]

Kalasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joella on tavattu seuraavia kalalajeja vuodesta 1990 alkaen tehdyissä tutkimuksissa:[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 26. päivä vuonna 1805 Lewisin ja Clarkin retkikunta leiriytyi joen varrelle vastapäätä paikkaa, jossa joen pohjoinen sivuhaara laskee jokeen. Retkikunta valmisti keltamännyistä viisi kanoottia, joilla he jatkoivat matkaansa kohti Columbiajokea ja Tyyntämerta 7. lokakuuta. Retkikunta saavutti Snakejoen 10. lokakuuta, Columbian 16. lokakuuta ja Tyynenmeren 24. marraskuuta.[8][9]

Paluumatkallaan itään retkikunta saapui joelle 5. toukokuuta 1806.[10] 13. toukokuuta he leiriytyivät joen varrelle noin 30 kilometriä yläjuoksuun aiemmasta leiripaikastaan odottamaan, että lumi sulaisi vuorilla riittävästi niiden ylitystä varten. He jatkoivat matkaansa kohti Saint Louisia 10. kesäkuuta.[8][11]

Dworshakin Pato[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dworshakin vesivoimalaitos
Dworshakin pato

Tulvien ehkäisemiseksi joella sen pohjoishaaran suulle, kolme kilometriä ennen jokien yhtymäkohtaa, rakennettiin Dworshakin pato. Pato sai rakennusluvan vuonna 1962, rakennustyöt aloitettiin 1966, ja kesäkuussa 1972 patoa alettiin käyttää tulvavahinkojen ehkäisyyn. Padon taakse jäävää tekojärveä alettiin käyttää virtaaman säännöstelyyn 21. syyskuuta 1971. Vuonna 1973 pato valmistui myös sähköntuotantoon. 218,5 metriä korkea pato on Yhdysvaltain kolmanneksi korkein.[3][12][13]

Alun perin patoon asennettiin kolme turbiinia sähköntuotantoa varten. Turbiinien yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 400 megawattia. 1990-luvulla padon sähköntuotantokapasiteetti oli tarkoitus kaksinkertaistaa ja turbiineja asennettiin kolme lisää. Kaikkien kuuden turbiinin käyttäminen täydellä teholla olisi kuitenkin johtanut niin suureen virtaamaan, että alavirtaan olisi tarvittu toinen pato vesimassojen hallitsemiseksi. Asukkaiden vastustuksesta johtuen toista patoa ei kuitenkaan rakennettu, ja vain kolme padon tuurbiineista on käytössä.[13]

Patoa on kritisoitu sen vaikutuksista joen ekosysteemiin. Pato katkaisi mereen vaeltavien kirjolohien vaellusreitin ja tekojärvi peitti alleen osan vapitien ja valkohäntäpeurojen talvehtimisalueesta.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Feature Detail Report for: Clearwater River U.S. Geological Survey. Viitattu 12.5.2017. (englanniksi)
  2. ↑ TNM Elevation (Koordinaatteina käytetty GNIS:n antamia desimaali-koordinaatteja kuuden desimaalin tarkkuudella.) viewer.nationalmap.gov. Arkistoitu 8.10.2016. Viitattu 10.5.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Water Resources Data, Idaho, 2005 Volume 1. Surface Water Records: Clearwater River and Palouse River basins (pdf) (Sivu 322) U.S. Geological Survey. Viitattu 13.5.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Washington State Constitution Washington State. Viitattu 13.5.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Google Mapsin mittaustyökalu käyttäen noin 200 mittauspistettä. 14.5.2017
  6. ↑ Feature Detail Report for: South Fork Boise River U.S. Geological Survey. Viitattu 8.5.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Clearwater River - Idaho Fishing Planner Idaho Fish and Game. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
  8. ↑ a b 78. Canoe Camp on the Clearwater Discovering Lewis & Clark. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Lewis and Clark Expedition Time Line National Geographic Society. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
  10. ↑ May 5, 1806 Journals of the Lewis & Clark Expedition. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Camp Chopunnish, May 14–June 10, 1806 Discovering Lewis & Clark. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Dworshak Dam and Reservoir U.S. Army Corps of Engineers - Walla Walla District. Viitattu 13.5.2017. (englanniksi)
  13. ↑ a b Facts: Dworshak Dam 2017 Idaho Public Televison. Arkistoitu 10.6.2018. Viitattu 13.5.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Hollister, Hal: A triumph and a dram of gall. Lewiston Morning Tribune, 15.6.1973. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Clearwater_(joki_Idahossa)&oldid=21850693”