Chiripa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Chiripa oli varhainen Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen rakentama temppelikeskus Titicaca-järven rannalla Boliviassa Andeilla. Alueella on laaja kolmessa vaiheessa rakennettu temppeli ja useita hautoja.

Chiripa on ajoitettu pohjoisen Chavinin kulttuurin aikakauteen, joka edelsi myöhempiä Pucarán ja Tiwanakun kulttuureita. Chiripan alueen asukkaat elivät muun muassa perunan, papujen ja muiden kasvien viljelyllä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chiripa sijaitsee Taracon niemimaalla Titicaca-järven lounaisosassa Wiñaymarkassa Andien ylätasangolla Altiplanolla noin 15 km itään nykyisestä Chiripan kaupungista.[2][3] Chiripa ajoittuu myös alkujaksoksi kutsutulle Perun varhaiskeraamiselle kaudelle (1500 eaa.–100 eaa.) Alkujakson aikana aiemmin liikkuva väestö asettui paikoilleen, alueelle syntyi kasvavia temppelikeskuksia ja metallin käyttö yleistyi. Chiripaa asutettiin noin 1500/1100 eaa.–200 jaa./1000 jaa. Samaan aikaan pohjoisessa Perun vuoristossa kukoisti Chavinin kulttuuri. Chiripan varhaisen muodostavan kulttuurivaiheen on katsottu vaikuttaneen vuosisatoja myöhemmin syntyneiden suurempien asutuskeskusten Pucaran ja Tiwanakun syntyyn.[2]

Varhaisvaihe 1500 eaa.–1000 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todisteet keramiikasta Bolivian Altiplanolla alkavat noin vuonna 1500 eaa.[4][3] Chiripan temppelialueen varhaisin vaihe ajoittuu vuosien 1500-1000 eaa. välille, jolloin alueen keramiikka oli pääosin tummaa.[5] Alueelle ryhdyttiin rakentamaan noin 36 hehtaarin kokoista tasalakista kumpua, jollaiset olivat Perun rannikolla tuohon aikaan tavallisia.[6] Kummun viimeinen rakennusvaihe on ajoitettu vuoteen 1000 jaa. Tuon vaiheen rakennukset ovat Tiwanaku III-tyyliä monoliittireunustaisine pihoineen.

Keskivaihe 1000 eaa.–800 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummaa keramiikkaa tehtiin myös keskimmäisellä Chiripan kaudella 1000 eaa.–800 eaa., vaikka alueella alkoi esiintyä myös punaiselle pohjalle kerman väreillä maalattua moniväristä keramiikkaa.[7] Keskivaiheelle on ajoitettu 14*14 metrin kokoinen, kivireunustainen ja laastilattiainen Choquehuancaksi nimetty temppelisyvennyspiha.[3] Chiripasta ja etelämpänä Andeilla sijaitsevasta Wankaranista on löydetty vuosilta 1200-800 eaa. esimerkkejä varhaisista metalliesineistä. Metalli ei näihin aikoihin ollut vielä yleistä Keski-Andien alueella.[8]

Loppuvaihe 800 eaa.–100 jaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chiripan loppuvaiheen (800 eaa.–100 jaa.) keramiikka oli kermanväristä ja punaisella kuviolla maalattua. Alueen pinta-ala oli nyt 7,7 hehtaaria. Noin 800 eaa. temppelialueelle rakennettiin uusi Lluscon upotettu aukio. Noin 600 eaa. aloitettiin suuren tasalakisen 50x50 metrin laajuisen Monticulon tasanteen rakentaminen. Alueelle rakennettiin ensin 'alemmat talot', jotka hylättiin noin 400 eaa. Tilalle rakennettuja 'ylempiä taloja' asutettiin vuoteen 100 jaa. saakka. Samaan aikaan Wankaranissa Poopó-järven lähellä Titicaca-järvestä etelään oli suuria 15-700 pyöreän talon kyliä.[4] Noin vuoden 800 eaa. tienoilla arkeologiset löydokset viittaavat siirtymiseen quinoan keräilystä sen viljelyyn. Vuosien 800 eaa. ja 500 eaa. välillä ilmestyvät todisteet varhaisesta perunan viljelystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Chiripa