Chinua Achebe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Chinua Achebe
Chinua Achebe - Buffalo 25Sep2008 crop.jpg
Syntynyt 16. marraskuuta 1930
Ogidi, Nigeria
Kuollut 21. maaliskuuta 2013 (82 vuotta)
Boston, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija
Ensiteokset Kaikki hajoaa, 1958
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Albert Chinualumogu Achebe (16. marraskuuta 1930 Ogidi, Nigeria21. maaliskuuta 2013 Boston, Yhdysvallat) oli nigerialainen kirjailija ja professori, jota pidetään modernin afrikkalaisen kirjallisuuden isänä. Hänen ensimmäisestä teoksestaan Kaikki hajoaa on tullut maailmankirjallisuuden klassikko. Achebe kirjoitti urallaan vain viisi romaania, mutta hänen tuotantoon kuuluu myös runoja ja novelleja. Lisäksi hän toimi kirjallisuuden ja Afrikan tutkimuksen professorina ja luennoitsijana useassa yliopistossa Yhdysvalloissa ja Nigeriassa.

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albert Chinualumogu Achebe syntyi Ogidin kaupungissa Nigeriassa vuonna 1930.[1] Hänen vanhempansa olivat hartaita protestantteja ja isä lähetyskoulun opettaja.[2]

Achebe lähetettiin 14-vuotiaana Umuahian kaupunkiin arvostettuun siirtomaahallituksen collegeen, missä hän tutustui muun muassa kirjailija Christopher Okigboon. Achebe sai 1948 stipendin Ibadanin yliopistoon lääketiedettä opiskelemaan. Hän kuitenkin kiinnostui enemmän kirjoittamisestaan ja vaihtoi seuraavana vuonna aineensa englanninkieliseen kirjallisuuteen, uskontotieteeseen ja historiaan.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensiteos Kaikki hajoaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acheben kirjallisen uran käännekohta oli yliopisto-opetukseen kuulunut Joyce Caryn vuoden 1939 romaani Mister Johnson, joka sijoittui Nigeriaan.[1] Vaikka englantilaiset kriitikot ylistivätkin teosta, Achebe itse piti sen kuvaa Nigeriasta ja nigerialaisista todella pinnallisena.[3] Achebesta tuli yksi 1950-luvun länsiafrikkalaisista, jotka pyrkivät vapauttamaan maanosan länsimaisesta kirjallisuusperinteestä. Nigerialaisen Amos Tutuolan vuoden 1952 romaani Palmuviinijuoppo ja hänen kuollut palmuviininlaskijansa kuolleiden kylässä käynnisti vallankumpuksen.[1]

Achebe valmistui yliopistosta 1953 ja muutti sen jälkeen Lontooseen, missä kirjoitti tarinoita BBC:lle. Lontoossa Achebe aloitti myös ensimmäisen romaaninsa, Kaikki hajoaa kirjoittamisen. Se julkaistiin vuonna 1958, ja siitä tuli maailmankirjallisuuden klassikko. Sitä on myyty yli 10 miljoonaa kappaletta, ja se on käännetty 45 kielelle.[1]

1960-luku: lisää romaneita ja Biafran tasavallan tukemista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achebe oli suunnittelut alkujaan yhtä pitkää romaania, mutta jakoi sen lopulta kahteen osaan. Kaikki hajoaa oli ensimmäinen osa ja vuonna 1960 ilmestynyt No Longer at Ease toinen.[3]

Achebe toimi 1961–1966 Nigerian Broadcasting Servicessä.[4] Hän toimitti ja tuotti keskusteluohjelmia ja lyhytelokuvia. Hänen tutkiessaan ohjelmaa varten nigerialaisten reaktioita varhaiseen siirtomaa-aikaan hän löysi tarinan ibopapista, joka kieltäytyi yhteistyöstä englantilaisten kanssa. Achebe kiinnostui tarinasta ja teki papista kolmannen romaaninsa, Arrow of Godin (1964) päähenkilön.[3]

Vuonna 1966 ilmestynyt Kansan mies käsitteli poliitikkojen korruptiota ja vastuuttomutta ja päättyi sotilasvallankumoukseen.[3] Achebe ajautui sotilashallituksen epäsuosioon romaanin takia, sillä sen juoni sopi liian hyvin yhteen aiemmin samana vuonna tapahtuneen sotilasvallankaappauksen kanssa. Achebe pakeni tämän jälkeen perheensä kanssa Britanniaan.[1]

Vuoden 1967 lopulla muslimijoukot tappoivat noin 30 000 pohjoisen iboa, ja seuraavana vuonna ibot julistivat Nigerian kaakkoisosiin itsenäisen Biafran tasavallan, mitä seurasi Biafran sota.[1] Achebe kiersi maailmalla ja haki tukijoita Biafran itsenäisyydelle.[3]

Professorina ja tutkijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achebe palasi sodan jälkeen Nigeriaan, ja hänestä tuli Nigerian yliopiston vanhempi tutkija. Hän julkaisi sotakokemuksistaan runokokoelman Beware Soul Brother (1971) ja novellikokoelman Girls at War and Other Stories (1972). Hän myös kuului tutkijaryhmään, joka perusti 1971 Okike-nimisen julkaisun, joka keskittyi afrikkalaiseen kirjallisuuteen.[3]

Achebesta tuli 1972 Massachusetts Amherstin yliopiston vieraileva luennoitsija. Hän opetti afrikkalaista kirjallisuutta ja toimitti edelleen Okikea. Achebe palasi Nigeriaan 1976, kun hän sai paikan Nigerian yliopiston kirjallisuuden professorina. Opetustehtävien lisäksi hänestä tuli Nigerian kirjailijoiden liiton puheenjohtaja ja hän toimitti igbojen elämää ja kulttuuria käsittelevään Uwa ndi Igbo -lehteen. Achebe osallistui myös politiikkaan, ja hänet valittiin People’s Redemption Partyn varapuoluejohtajaksi. Hän kirjoitti 1983 poliittisen pamfletin, The Trouble With Nigeria.[3]

Viides romaani ja viimeiset vuodet yliopistomaailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acheben viides romaani Anthills of the Savannah ilmestyi 1988, yli 20 vuotta Kansan miehen jälkeen. Hän itse sanoi ”kuivan kauden” johtuneen Biafran sodan jälkeen tulleesta traumasta.[1]

Achebe halvaantui 1990 Lagosin lähellä sattuneessa auto-onnettomuudessa. New Yorkin Bard College tarjosi hänelle tämän jälkeen tarvittavia toimitiloja ja mahdollisuutta opettaa. Vaikka Achebe joutui käyttämään pyörätuolia, hän luennoitsi edelleen ympäri Yhdysvaltoja ja epäsäännöllisesti myös muualla maailmassa. Hänen Harvardin yliopistossa vuonna 1998 pitämänsä puheet julkaistiin nimikkeellä Home and Exile. Acheben luentoja ja omaelämäkerrallisia esseitä julkaistiin myös 2009 teoksessa The Education of a British-Protected Child.[3]

Achebe muutti 2009 Providenceen saatuaan Brownin yliopistosta paikan Afrikan, afrikkalaisuuden ja afrikkalaisten diasporan tutkimuksen professorina. Achebe julkaisi 2012 teoksen There Was a Country: A Personal History of Biafra, jossa hän esitteli uskomuksiaan, jotka olivat inspiroineet häntä nuoruuden kansallismielisyyteen.[3]

Achebe kuoli Bostonissa vuonna 2013 lyhyen sairauden jälkeen.[1]

Tyyli ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acheben tuotantoaan leimaa yhteiskunnallisuus, ja tarkastelun kohteena ovat usein ristiriidat, joita syntyi siirtomaayhteiskunnan muuttuessa itsenäiseksi valtioksi. Häntä on pidetty modernin afrikkalaisen kirjallisuuden isänä[5].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Things Fall Apart, 1958, suom. Kaikki hajoaa. Helsinki: Basam Books, ilmestyy 2014. ISBN 978-952-260-210-7.
  • No Longer at Ease, 1960
  • Arrow of God, 1964
  • Chike and the River, 1966
  • A Man of the People, 1966 (Kansan mies, suom. Eila Pennanen, 1969)
  • Anthills of the Savannah, 1988
  • Home and Exile, esseekokoelma (Joseph Conradin romaanin Pimeyden sydän kriittistä tarkastelua)
  • Chinua Achebe sadunkertojana, toim. ja afrikkalaiset sadut suom. Raisa Simola, Joensuun yliopisto, 2002

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 14.6.2007 s. C3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Kandell, Jonathan: Chinua Achebe, African Literary Titan, Dies at 82 NYTimes.com. 22.3.2013. The New York Times Company. Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
  2. Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen: Chinua Achebe (1930-2013) - in full Albert Chinualumogu Achebe Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 28.8.2013.
  3. a b c d e f g h i j Innes, Lyn: Chinua Achebe, African Literary Titan, Dies at 82 The Guardian. 22.3.2013. Guardian News and Media Limited. Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
  4. Chinua Achebe Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
  5. a b Man Booker -kirjallisuuspalkinto nigerialaiskirjailijalle, Ylen uutiset 13.6.2007

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sevänen, Erkki & Simola, Raisa (toim.): Kirjallisuus yhteiskunnassa, yhteiskunta kirjallisuudessa: Tutkimuksia kirjallisuuden sosiologiasta ja sosiaalihistoriasta. Kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksia n:o 3. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988. ISBN 951-696-754-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]