Child’s Play 2 – murhaava nukke

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Child's Play 2)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Child’s Play 2 – murhaava nukke
Child’s Play 2
Child's Play 2 -elokuvan suomalainen VHS-kansi.
Child's Play 2 -elokuvan suomalainen VHS-kansi.
Ohjaaja John Lafia
Käsikirjoittaja Don Mancini
Tuottaja Robert Latham Brown
Säveltäjä Graeme Revell
Kuvaaja Stefan Czapsky
Leikkaaja Edward Warschilka
Pääosat Brad Dourif
Alex Vincent
Jenny Agutter
Gerrit Graham
Christine Elise
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Levittäjä Universal Studios
Netflix
Ensi-ilta 1990
Kesto 84 minuuttia
Alkuperäiskieli Englanti
Edeltäjä Child’s Play
Seuraaja Child’s Play 3
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Child’s Play 2 – murhaava nukke (engl. Child's Play 2) vuonna 1990 ensi-iltansa saanut kauhuelokuva, joka on jatkoa ensimmäiselle Child’s Playlle.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Andy Barclay on joutunut sijaisperheeseen äidin joutuessa hullujen huoneelle. Samaan aikaan on käynnistetty uudelleen Kiva kaveri -nukkien tuotanto, jossa korjataan uuden veroiseksi vanha kunnon Chucky. Tapahtuu onnettomuus ja Chucky on jälleen elävien kirjoissa, aikeenaan etsiä Andy käsiinsä ja siirtää sielunsa häneen ennen kuin nuken vartalossa alkaa tapahtua inhimillistymisen merkkejä. Chucky saa tietää Andyn olinpaikan ja alkaa vainota tätä, saaden Andyn sijaisvanhemmat luulemaan pojan olevan mielenvikainen, vaikka kuinka Andy yrittää vakuuttaa Chuckyn elävän. Ainoa, jolta Andy voi saada apua, on sijaisperheessä asuva Kyle, joka huomaa pian itse Andyn olevan tosissaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Alex Vincent  Andy Barclay  
 Brad Dourif  Chucky (ääni)  
 Gerrit Graham  Phil Simpson  
 Jenny Agutter  Joanne Simpson  
 Christine Elise  Kyle  
 Grace Zabriskie  Grace Poole  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 elokuva saa kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.