Carvaka

Carvaka, joka tunnetaan myös nimellä Lokayata tai Carvakan materialistinen traditio, oli muinaisen intialaisen filosofian koulukunta, joka oli avoimesti materialistinen, ateistinen ja empiristinen.

Carvaka perustui todennäköisesti Brhaspati Sutraan, joka kirjoitettiin Intiassa noin vuonna 600 eaa. Tämä kirjoitus samoin kuin Carvakan muut alkuperäiset kirjoitukset ovat kuitenkin kadonneet. Liikkeen perustavat teokset tunnetaan ainoastaan katkelmista, joita liikettä vastustaneet hindulaiset ja buddhalaiset ajattelijat liittivät teoksiinsa. Carvaka vaikuttaa kuolleen filosofiana joskus vuoden 1400 jälkeen.

Liikkeen vastustajien mielestä sen kannattajat vastustivat kaikkea, mikä oli hyvää vedalaisessa perinteessä. Säilyneiden tekstien perusteella voidaan päätellä, että liikkeen kannattajat kuitenkin pitivät korkeimmassa arvossa totuutta, opillisen järjestelmän eheyttä ja johdonmukaisuutta sekä ajattelunvapautta.

Carvakan mukaan elämän keskeinen päämäärä oli mielihyvän ja materian tavoitteleminen. Carvaka ei noudattanut Vedan kirjoituksia vaan sanoi niiden olevan virheellisiä. Carvakojen mukaan atmania ei ole olemassa, vaan tietoisuus on ihmisen fyysisissä osissa ilmenevä ominaisuus. Tällöin myös hindulaiseen oppiin kuuluvaa jälleensyntymistä ei pystytä todistamaan ja sekin on virheellistä. Carvakat eivät myöskään tunnustaneet karman käsitettä, vaan sanoivat että teko loppuu kun se on tehty.

Carvakan mukaan paras hallitsija valtiolle oli machiavellismin mukainen kuningas, häikäilemätön ja omia etujaan ajava hallitsija.

Lähteet

• Raju, P. T.: Intian filosofia. (The Philosophical Traditions of India, 1972.) Suomentanut Juhani Pietiläinen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06238-3.