Carlo Ginzburg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carlo Ginzburg 2013

Carlo Ginzburg (s. 15. huhtikuuta 1939[1] Torino Italia) on italialainen historioitsija, italialaisen nykytaiteen tutkija ja kirjailija. Häntä pidetään yleisesti yhtenä oman sukupolvensa merkittävimmistä historioitsijoista, eikä vähiten kehittelemänsä mikrohistoriallisen tutkimusmetodin tähden.[2]

Carlo Ginzburgin äiti oli italialainen kirjailija Natalia Ginzburg o.s. Levi ja isä tunnettu toimittaja Leone Ginzburg.

Ginzburgin tunnetuin teos on 1500-luvulla eläneen mylläri Menocchio della Notan ajatuksia ja uskomuksia käsittelevä Juusto ja madot (Il formaggio e i vermi), joka on käännetty 23:lle eri kielelle.[3] Hänen väitöskirjansa I benandanti (1966) syntyi siten, että hän luki Venetsiassa laajaa inkvisitiota koskevaa arkistoaineistoa ilman selvää päämäärää, kun hän löysi oikeudenkäyntiasiakirjasta kuvauksen benandatista eli hyvästä noidasta. Tätä sanaa hän ei koskaan aikaisemmin ollut tavannut, ja hän aavisti löytäneensä väitöskirjalleen aiheen.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I benandanti. Ricerche sulla stregoneria e sui culti agrari tra Cinquecento e Seicento, Einaudi, 1966, uudet painokset 1972, 2002
  • I costituti di don Pietro Manelfi, Sansoni, 1970
  • Il nicodemismo. Simulazione e dissimulazione religiosa nell’Europa del Cinquecento, Einaudi, 1970
  • Folklore, magia, reglione, in Storia d'Italia, vol. 1: I caratteri originali, Einaudi, 1972
  • Giochi di pazienza. Un seminario sul «Beneficio di Cristo», Einaudi, 1975 yhteistyönä Adriano Prosperin kanssa
  • Geografia dell'Italia e dell'Europa, Zanichelli, 1977 yhteistyössä Lisa Foa ja Silvio Paoluccin kanssa
  • Il formaggio e i vermi. Il cosmo di un mugnaio del Cinquecento, Einaudi, 1976, uudet painokset 1999, 2009
  • Spie. Radici di un paradigma indiziario, in Crisi della ragione, a cura di Aldo Gargani, Einaudi, 1979, pp. 57-106
  • Indagini su Piero. Il Battesimo, il ciclo di Arezzo, La Flagellazione di Urbino, Einaudi, 1982, uusi painos 2001
  • Storia notturna. Una decifrazione del sabba, Einaudi, 1989, n.ed. 2008
  • Il giudice e lo storico. Considerazioni in margine al processo Sofri, Einaudi, 1991, n.ed. Feltrinelli, 2006
  • Miti emblemi spie. Morfologia e storia, Einaudi, 1986, n.ed. 2000
  • Jean Fouquet. Ritratto del buffone gonella, Franco Cosimo Panini, 1996
  • Occhiacci di legno. Nove riflessioni sulla distanza, Feltrinelli, 1998 Premio Viareggio
  • Rapporti di forza. Storia, retorica, prova, Feltrinelli, 2000
  • Prefazione a Aldo Pettenella, Storie euganee, a cura di Francesco Selmin, Cierre, 2002
  • Nessuna isola è un'isola. Quattro sguardi sulla letteratura inglese, Feltrinelli, 2002
  • Un dialogo, con Vittorio Foa, Feltrinelli, 2003
  • Il filo e le tracce. Vero falso finto, Feltrinelli, 2006
  • Paura, reverenza, terrore. Rileggere Hobbes oggi, Monte Università Parma, 2008
  • Curatela di Cesare Pavese. Felice Balbo e Natalia Ginzburg, Lettere a Ludovica, Archinto, 2008

Ginzburgin italiaksi kääntämät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käännös italiaksi: Edward H. Carr, Sei lezioni sulla storia, Einaudi, 1972, uusi painnos 2000
  • Käännös italiaksi: Marc Bloch, I caratteri originali della storia rurale francese, Einaudi, 1973
  • Käännös italiaksi yhdessä Andrea Ginzburg: di Alexander Gerschenkron, Il problema storico dell'arretratezza economica, Einaudi, 1974

Esipuheet ja jälkisanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esipuhe: Marc Bloch, I re taumaturgi. Studi sul carattere sovrannaturale attribuita alla potenza dei re particolarmente in Francia e in Inghilterra, Einaudi, 1975, uusi painos 1984
  • Jälkisanat: Natalie Zemon Davis, Il ritorno di Martin Guerre. Un caso di doppia identità nella Francia del Cinquecento, Einaudi, 1984
  • Esipuhe: Roger Chartier, Figure della furfanteria. Marginalità e cultura popolare in Francia tra Cinque e Seicento, Istituto dell'Enciclopedia italiana, 1984
  • Esipuhe: Stefano Levi Della Torre: dipinti e disegni, Galleria Documenta, 1989
  • Johdanto. Peter Burke, Cultura popolare nell'Europa moderna, Mondadori, 1980

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ginzburg, Carlo: Juusto ja madot. 1500-luvun myllärin muotokuva. Alkuteos Il formaggio e i vermi. Suomentanut Aulikki Vuola, esipuhe: Matti Peltonen. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-025-1.
  • Johtolankoja : kirjoituksia mikrohistoriasta ja historiallisesta metodista, suom. Aulikki Vuola, esipuhe: Matti Peltonen. Gaudeamus, 1996 ISBN 951-662-679-3

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Professori ordinari (Arkistoitu – Internet Archive). Bolognan yliopisto. Viitattu 16.9.2015.
  2. ↑ Carlo Ginzburg, Juusto ja madot Gaudeamus. 12.10.2007. Viitattu 28.11.2018. [vanhentunut linkki]
  3. ↑ Carlo Ginzburg, 2010 Balzan Price for European History International Balzan Price Foundation. Viitattu 28.11.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Happonen, Päivi ym. (toim.): Kleion pauloissa : Jussi Nuorteva 60 vuotta, s. 264–265. Kirjokansi 53. Arkistoyhdistyksen julkaisuja 11. Arkistolaitoksen toimituksia 17. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-541-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Carlo_Ginzburg&oldid=20659212”