Carl Johan Cederberg
Carl Johan Cederberg, myös C. J. Cederberg tai Janne Cederberg (20. heinäkuuta 1847 – 19. maaliskuuta 1908), oli suomalainen kauppias ja tehtailija Joensuussa.[1][2]
C. J. Cederbergin isä Jakob Gustaf Cederberg (3. toukokuuta 1823 – 16. marraskuuta 1875) perusti Petter Parviaisen kanssa Joensuussa yhtiön Gustaf Cederberg & Co ja Penttilän sahan. Petter Parviaisen vetäydyttyä hankkeesta ja 1875 isän[3] sekä 1886 veljen ja yhtiökumppanin Bernhardin[4] kuoltua, C. J. Cederberg jäi 1880-luvulla yksin johtamaan yhtiötä.[5]
C. J. Cederbergin ensimmäinen vaimo oli Anna Kristina Watanen, (25. huhtikuuta 1850 – 26. toukokuuta 1881), Simon Parviaisen sisaren tytär, ja toinen vaimo Johanna Celina (Hanna) Parviainen, (11. joulukuuta 1856 – 4. elokuuta 1914), Henrik Parviaisen tytär. [6]
C. J. Cederbergillä oli yhteensä 10 lasta, joista mainittakoot: Väinö Cederberg (s.1881) yhtiön toimitusjohtaja C. J. Cederbergin kuoleman jälkeen, yhtiön johtokunnan jäsenet John Cederberg (s.1875) ja Aarne Cederberg (s.1885) sekä Arla Cederberg (s.1886), Joensuun taidemuseon suurlahjoittaja.
Lapsista John ja Aarne olivat yhtiön johtokunnassa, mutta erityisesti karjatalouden kehittämisessä heillä oli suuri ansio. Gustaf Cederberg & Co. -yhtiö harjoitti Penttilän sahan lisäksi mm. maa- ja karjataloutta, johon kuului peltoja ja mylly, suuri tiilinavetta sekä karjanhoitokoulu. Cederbergien kauppa oli Torikadulla, nykyisen K-Citymarketin kohdalla. Penttilän sahaa palvelleista tervahöyryistä S/S Suomi on nykyisin Lappeenrannan satamassa kahvilana nimellä Prinsessa Armaada[7].
Carl Johan Cederberg kuoli työmatkalla Pariisissa 1908[8] . Carl Johan Cederberg, Hanna Cederberg ja useita muita Cederberg-suvun henkilöitä on haudattu Joensuun hautausmaalle. Hautamuistomerkin on suunnitellut Eliel Saarinen.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ T.A.Könönen: Rauma-Repola 2/1961 (lehti). (Erikoispainos Cederbergeistä ja Penttilän Sahasta) Helsinki: Rauma-Repola Oy, 1961. (suomeksi)
- ↑ Cederberg finna.fi. 2017. Museovirasto. Viitattu 15.8.2017. (suomeksi)
- ↑ Gustaf Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1875. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ Bernhard Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1886. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ T.A.Könönen: Penttilän saha 100 vuotta, 1871–1971. T.A.Könönen, 1971. (suomeksi)
- ↑ Maija Parviainen: Parviisii. Parviaisten Sukuseura ry, 2005. ISBN 952-91-9111-1 (suomeksi)
- ↑ Prinsessa Armaadan vaiheikas tarina Lappeenranta: Laivaravintola Prinsessa Armaada. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ C. J. Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1908. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ Carl Johan Cederberg (Cederbergien sukuhauta) findagrave.com. 2017. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- L. Hämäläinen : Pohjois-Karjalan laivat purjehtivat Välimerelle saakka. Ensimmäinen Saimaan höyrylaiva kävi Lyypekissä jo 1860-luvulla, Helsingin Sanomat, 16.12.1938, nro 339, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot