Carl Johan Cederberg
Carl Johan Cederberg, myös C. J. Cederberg tai Janne Cederberg (20. heinäkuuta 1847 – 19. maaliskuuta 1908), oli suomalainen kauppias ja tehtailija Joensuussa.[1][2]
C. J. Cederbergin isä Jakob Gustaf Cederberg (3. toukokuuta 1823 – 16. marraskuuta 1875) perusti Petter Parviaisen kanssa Joensuussa yhtiön Gustaf Cederberg & Co ja Penttilän sahan. Petter Parviaisen vetäydyttyä hankkeesta ja 1875 isän[3] sekä 1886 veljen ja yhtiökumppanin Bernhardin[4] kuoltua, C. J. Cederberg jäi 1880-luvulla yksin johtamaan yhtiötä.[5]
C. J. Cederbergin ensimmäinen vaimo oli Anna Kristina Watanen, (25. huhtikuuta 1850 – 26. toukokuuta 1881), Simon Parviaisen sisaren tytär, ja toinen vaimo Johanna Celina (Hanna) Parviainen, (11. joulukuuta 1856 – 4. elokuuta 1914), Henrik Parviaisen tytär. [6]
C. J. Cederbergillä oli yhteensä 10 lasta, joista mainittakoot: Väinö Cederberg (s.1881) yhtiön toimitusjohtaja C. J. Cederbergin kuoleman jälkeen, yhtiön johtokunnan jäsenet John Cederberg (s.1875) ja Aarne Cederberg (s.1885) sekä Arla Cederberg (s.1886), Joensuun taidemuseon suurlahjoittaja.
_1883.jpg)
Lapsista John ja Aarne olivat yhtiön johtokunnassa, mutta erityisesti karjatalouden kehittämisessä heillä oli suuri ansio. Gustaf Cederberg & Co. -yhtiö harjoitti Penttilän sahan lisäksi mm. maa- ja karjataloutta, johon kuului peltoja ja mylly, suuri tiilinavetta sekä karjanhoitokoulu. Cederbergien kauppa oli Torikadulla, nykyisen K-Citymarketin kohdalla. Penttilän sahaa palvelleista tervahöyryistä S/S Suomi on nykyisin Lappeenrannan satamassa kahvilana nimellä Prinsessa Armaada[7].
Carl Johan Cederberg kuoli työmatkalla Pariisissa 1908[8] . Carl Johan Cederberg, Hanna Cederberg ja useita muita Cederberg-suvun henkilöitä on haudattu Joensuun hautausmaalle. Hautamuistomerkin on suunnitellut Eliel Saarinen.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ T.A.Könönen: Rauma-Repola 2/1961 (lehti). Erikoispainos Cederbergeistä ja Penttilän Sahasta. Helsinki: Rauma-Repola Oy, 1961. (suomeksi)
- ↑ Cederberg finna.fi. 2017. Museovirasto. Viitattu 15.8.2017. (suomeksi)
- ↑ Gustaf Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1875. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ Bernhard Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1886. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ T.A.Könönen: Penttilän saha 100 vuotta, 1871–1971. T.A.Könönen, 1971. (suomeksi)
- ↑ Maija Parviainen: Parviisii. Parviaisten Sukuseura ry, 2005. ISBN 952-91-9111-1. (suomeksi)
- ↑ Prinsessa Armaadan vaiheikas tarina Lappeenranta: Laivaravintola Prinsessa Armaada. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ C. J. Cederbergin kuolinilmoitus Karjalatar. 1908. Joensuu: Kansalliskirjasto. Viitattu 9.9.2017. (suomeksi)
- ↑ Carl Johan Cederberg (Cederbergien sukuhauta) findagrave.com. 2017. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- L. Hämäläinen : Pohjois-Karjalan laivat purjehtivat Välimerelle saakka. Ensimmäinen Saimaan höyrylaiva kävi Lyypekissä jo 1860-luvulla, Helsingin Sanomat, 16.12.1938, nro 339, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot