Isomerikokki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Callionymus lyra)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isomerikokki
Kutuasuinen koiras
Kutuasuinen koiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Merikokkimaiset Callionymoidei
Heimo: Merikokit Callionymidae
Suku: Callionymus
Laji: lyra
Kaksiosainen nimi

Callionymus lyra
Linnaeus, 1758

Synonyymit[2]
  • Callionymus dracunculus Linnaeus, 1758
  • Callionymus elegans Lesueur, 1814
  • Callionymus sueurii Valenciennes, 1837
  • Uranoscopus micropterygius Gronow, 1854
Katso myös

  Isomerikokki Wikispeciesissä
  Isomerikokki Commonsissa

Isomerikokki (Callionymus lyra) on merikokkien (Callionymidae) heimoon kuuluva lauhkeissa merivesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraan taaemman selkäevän yksityiskohta.
Piirros naaraasta.

Isomerikokki kasvaa yleensä 20–30 senttimetrin mittaiseksi koiraiden ollessa tavanomaisesti suurempia. Koiraan kyljillä on oranssilla pohjalla sinisiä laikkuja, kun taas naaraat ovat yksivärisen hiekanruskeita. Lisääntymisaikana koiraiden kylkiin muodostuu näistä laikuista sininen viiva, ja myös naaraille voi tulle tällöin sinisiä laikkuja, mutta yleensä kuitenkin ruskeita. Koiras myös saa hyvin vihertävän sävyn väritykseensä. Koiraan etumainen selkäevä on korkea ja teräväkärkinen, naaraan lyhyt ja kolmion muotoinen. Taaempi selkäevä on molemmilla sukupuolilla etumaista matalampi ja siihen tulee kudun aikana sinisiä vaakaviivoja. Koiraan etumaiseen selkäevään taas lisääntymisaikana tulee kolme sinistä pystyjuovaa.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomerikokkia tavataan Islannista ja Lofooteilta aina Pohjois-Afrikkaan Kanariansaarille ja Mauritaniaan asti. Se elää 20–400 metrin syvyydessä vedenpinnasta hiekka- ja liejupohjilla.[3]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomerikokki hiekkaan kaivautuneena.

Isomerikokin ravintoa ovat pääosin pohjaeläimet, etenkin monisukasmadot, äyriäiset ja nilviäiset. Se kaivautuu usein hiekkaan jättäen itsestään näkyviin vain silmät ja selän yläpinnan. Isomerikokki tulee sukukypsäksi 2–3-vuotiaana,[3] milloin se on keskimäärin 17,4 senttimetrin mittainen.[2] Lisääntymistä tapahtuu kesäisin matalissa vesissä. Munat kelluvat lähellä vedenpintaa ja niistä kuoriutuvat poikaset ovat noin kahden millimetrin mittaisia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Smith-Vaniz, W.F.: Callionymus lyra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  2. a b Callionymus lyra (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 434–435. Readme, 2017. ISBN 9789523213722. (suomeksi)