Business intelligence

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Business intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta on systemaattista yrityksen suorittamaa liike-elämän tietojen hankintaa, tallennusta ja analysointia.

Termin määritelmä vaihtelee lähteestä riippuen. Alun perin termillä tarkoitettiin lähinnä organisaation ulkopuoliseen tietoon kohdistuvaa toimintaa, kilpailijaseurantaa, teknologiaseurantaa jne., mutta 1990-luvun lopulla termin omaksuivat käyttöönsä myös ohjelmistoyritykset, jotka tarjoavat tuotteita organisaation oman, sisäisen numeerisen tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen. Karkeasti jaotellen voidaankin sanoa, että Euroopassa Business intelligence tarkoittaa organisaation ulkopuoliseen tietoon kohdistuvaa toimintaa, ja Pohjois-Amerikassa sillä ymmärretään organisaation sisäiseen, numeeriseen tietoon kohdistuvaa toimintaa.kenen mukaan?

Yrityksen tiedonhankinnan tavoite on kerätä yrityksen johtamisessa ja toiminnassa tarvittava keskeinen tieto, käsitellä ja jalostaa se, sekä jakaa tieto tarvitsijoille ja seurata tiedon vaikuttavuutta. Tiedonhankintaan kuluu myös tietoprosessien päivitys niin, että saadaan ylläpidettyä yrityksen päätöksentekotarpeita vastaava tietovirta. BI-informaation päätavoite on luonnollisesti tukea päätöksentekoa jatkuvasti niin että yrityksen tavoitteet voivat toteutua.

Tiedon merkityksen kasvettua oleellisesti 1990-luvulla, yhä useampaan yritykseen perustettiin tiedonhankintaa ja tiedonkäsittelyä suorittava organisaation osa. Muita osittan päällekkäisiä termejä ovat competitor intelligence (CI), knowledge management (KM), market intelligence, marketing research ja strategic intelligence.

Tiedon hankinta yrityksen sisältä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Business Intelligence –työkalujen avulla kerätään järjestelmistä (usein toiminnanohjaus- tai kommunikaatiojärjestelmä- tms. hallinnointijärjestelmä) systemaattisesti oleellista tietoa, tutkitaan ja analysoidaan sitä ja käytetään lopulta päätöksenteon tukena. Uutuutena (vuodesta 2008 lähtien) informaatiota voidaan erinäisillä ratkaisuilla kerätä myös kaikkien matkapuhelinten kommunikaatiotapahtumien osalta. Business Intelligence -ratkaisuja voidaan hyödyntää kaikessa liiketoiminnassa, yrityksen sisällä eri prosesseissa ja tarvittaessa myös hallittuna tiedon jakeluna yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Yleisesti liiketoimintatieto on ollut yrityksen ylimmän johdon käytössä sen strategisessa päätöksenteossa, mutta nykyisin sitä hyödyntää myös keskijohto.

Tarkemmin tämä tavallisesti tarkoittaa tiedon keräämistä ETL -välineillä lähdejärjestelmistä tietovarastoon ja edelleen tiedon analysointia ja raportointia.

Tiedon hankinta yrityksen ulkopuolelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Business intelligence on laillista tiedonhankintaa yrityksen ulkopuolelta: erityisesti kilpailijoista, niiden toiminnasta ja markkinoista. Kohteita ovat edellisen lisäksi muun muassa asiakkaat ja markkinat ylipäätään, alihankkijat ja muut sidosryhmät, teknologiat, yrityksen kohdemaiden hallinto, kulttuuri ja lainsäädäntö (EU) sekä tulevaisuus ja trendit ylipäätään.

Business intelligence -toiminnan rakentaminen ja kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella yrityksellä on jo olemassa jonkinlaisia business intelligence -toimintoja, niitä ei vain välttämättä tunnisteta, tai kaikkia sen osa-alueita ei kutsuta sillä nimellä. BI-toiminnan rakentamisessa on siis kyse toiminnan systematisoimisesta ja järjestämisestä ammattimaisella tavalla, sekä sen saattamisesta ohjauksen, koordinoinnin ja kehittämisen piiriin.

BI-toiminnan rakentaminen ja kehitys voi koostua esimerkiksi seuraavista osista:

  1. Tiedontarveanalyysi
  2. BI-tuotteiden määrittely
  3. BI-prosessin suunnittelu
  4. Tiedonlähteiden kartoittaminen ja hankkiminen (tiedon ostotoiminnot)
  5. Työkalujen kehittäminen/käyttöönotto
  6. Henkilöresurssien allokointi (mukaan lukien sisäinen verkostoituminen)
  7. Koulutus ja sisäinen markkinointi
  8. BI-kompetenssin integroiminen osaksi organisaation operatiivista toimintaa ja strategista suunnittelua
  9. Arvioinnin, mittaamisen ja jatkokehityksen järjestäminen

Kanavia yrityksen ulkopuolisen tiedon hankintaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • media
  • tilastolliset julkaisut ja markkinatutkimukset
  • julkisuuteen tarkoitetut julkaisut, esimerkiksi kilpailijoiden vuosikertomukset ja patentit
  • yritykseen siirtyneen kilpailijan entisen työntekijän käyttö siten, ettei rikota mahdollisia laillisia sopimuksia työntekijän edellisen työnantajan kanssa
  • henkilöstön työssään laillisesti saamat tiedot yrityksen tiedonhankinnan kohteista
  • erilaiset yritystietopalvelut, kuten Suomen Asiakastieto Oy:n Aarre.fi ja Kauppalehden ePortti

Laittomien keinojen käyttöä tiedon hankkimiseksi kilpailijoista kutsutaan teollisuusvakoiluksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]