Bushin oppi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Presidentti Bush Iranin ydinaseohjelmaa ja Pohjois-Korean ydinkoeohjelmaa koskevassa lehdistötilaisuudessa v. 2006

"Bushin oppi" (engl. Bush doctrine) on sanonta, jota käytetään kuvaamaan Yhdysvaltojen presidentin George W. Bushin erilaisia toisiinsa liittyviä ulkopolitiikan periaatteita, jotka syntyivät syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen.

Alun perin sanonnalla tarkoitettiin politiikkaa, jonka mukaan Yhdysvalloilla oli oikeus kohdella terroristeina maita, jotka suojelevat tai auttavat terroristiryhmiä, mitä käytettiin perusteena hyökkäykselle Afganistaniin.[1] Myöhemmin siihen sisältyi muitakin aineksia, kuten konfliktien ehkäisy, mikä tarkoitti että Yhdysvaltojen on syrjäytettävät sellaiset hallinnot, jotka edustavat uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuudelle, vaikka uhka ei olisi välitön (tällä perusteltiin hyökkäystä Irakiin), demokratian tukeminen kaikkialla maailmassa, etenkin Lähi-idässä, millä estämään terrorismin leviäminen ja edistämään Yhdysvaltojen sotilaallisia etuja yhteistyössä muiden valtioiden kanssa.[2][3][4] Eräät näistä käytännöistä koottiin Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden tekstiin, jonka otsikko oli "Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusstrategia" (National Security Strategy of the United States) ja se ilmestyi 20. syyskuuta 2002.[5]

Opin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opin tarkoituksena on ehkäistä konfliktien muodostuminen siten, että mahdolliset uhkatekijät ehkäistään aseellisesti jo ennen niiden muodostumista suureksi uhaksi. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi epädemokraattisiin ja uhaksi koettuihin valtioihin voidaan tehdä sotilaallinen isku, jotta näistä valtioista ei muodostu uhkaa Yhdysvalloille tai sen liittolaisille. Bush käytti oppiaan hyökätessään Irakiin vuonna 2003.

Bushin oppiin sisältyy myös ajatus demokratian levittämisestä maailmaan. Bushin opin mukaan demokratian levittäminen luo vakautta alueelle ja tätä käytettiinkin yhtenä syynä Yhdysvaltain aloittaessa Irakin sodan. Ajatus demokratian rauhaa ja vakautta tuovasta vaikutuksesta perustuu historialliseen havaintoon, jonka mukaan demokraattiset valtiot eivät sodi toisten demokratioiden kanssa. Bushin opin mukaan demokraattiset valtiot haluavat liittoutua sotilaallisesti vahvan ja oikeudenmukaisen Yhdysvaltain kanssa. Sotilaallisesti vahva ja aktiivinen Yhdysvallat myös pystyy painostamaan autoritaarisia valtioita muuntumaan demokratioiksi. Epädemokraattiset vihollisvaltiot taas eivät uskalla uhmata Yhdysvaltoja opin mukaan.

Bushin hallinto on esittänyt väitteitä, että Iran olisi valmistamassa ydinaseita itselleen. Suunnitelmat iskeä Iraniin perustuvat Bushin opin sisältämään ajatukseen, jonka mukaan uhat pitää tuhota ennen niiden kasvamista todellisiksi uhiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Editorial Observer; President Bush and the Middle East Axis of Ambiguity, Steven R. Weisman, 'The New York Times, 13.4. 2002
  2. Edwards Rejects the "War on Terror", Mike Allen, 'Time Magazine', 2.5.2007
  3. First Things First, Mark Levin, ...and another thing (National Review blog), 16.8.2006
  4. Confronting Iraq, Susan Page, USA Today Education, 17.3.2003
  5. National Security Strategy of the United States National Security Council, 20, 2002.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.