Burundin lippu

Burundin lippu

Burundin lippu on Burundin kansallistunnus vaakunan, moton ja kansallislaulun ohella. Se otettiin käyttöön 28. kesäkuuta 1967. Vihreä väri symboloi toivoa, valkoinen puhtautta ja punainen itsenäisyyskamppailua. Lipun valkoinen risti jakaa sen neljäksi alueeksi - kahdeksi vihreäksi ja kahdeksi punaiseksi. Kuvio muistuttaa kristillisen symboliikan Pyhän Adreaan ristiä, mutta sen alkuperä on arkisempi: ristikuvio on lainattu entisen siirtomaaisäntä Belgian kansallisen lentoyhtön Sabenan lipusta. Keskellä olevan ympyrän sisällä on kolme tähteä, jotka edustavat Burundin kolmea suurinta etnistä ryhmää: hutuja, tutseja ja twa-kääpiökansaa. Tähdet merkitsevät myös valtion moton kolmea osaa: yhtenäisyyttä, työtä ja edistystä.

Lipun historia

Burundin lipun värit ja ulkoasu ovat pysyneet maan itsenäistymisestä asti samana, ainoastaan ympyrässä oleva tunnus on vaihtunut. Ensimmäisessä lipussa oli kuvattuna Burundin perinteinen tunnus, karyenda-rumpu, sekä maan pääasiallinen viljelykasvi durra. Lippu vahvistettiin 30. maaliskuuta 1962 ja nostettiin ensi kertaa salkoon Burundin itsenäistyttyä 1. heinäkuuta. Monarkian päätyttyä marraskuussa 1966 karyenda poistettiin lipusta. Pian lippu muuttui jälleen, kun sotilasvallankaappausta johtanut Michel Micombero julistautui presidentiksi ja korvasi durra-tunnuksen eri kansanryhmiä kuvaavilla kolmella tähdellä. Nykyinen lippu otettiin virallisesti käyttöön 28. kesäkuuta 1967.

• 
  1. heinäkuuta 1962 – 28. marraskuuta 1966
• 
  28. – 29. marraskuuta 1966
• 
  29. marraskuuta 1966 – 28. maaliskuuta 1967
• 
  28. kesäkuuta 1967 – 27. syyskuuta 1982
• 
  Nykyinen lippu, käytössä 27. syyskuuta 1982 alkaen. Edelliseen lippuun verrattuna mittasuhteita muutettiin hieman.