Buddhalaisuus Venäjällä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivolgan temppeli elokuussa 2009.

Buddhalaisuutta pidetään yhtenä Venäjän perinteisinä uskontoina, jonka valtio tunnustaa ja jota laki suojelee.[1] Venäjällä harjoitetaan pääsääntöisesti Tiibetin buddhalaisuutta. Temppeleistä käytetään usein nimitystä datsan (ven. дацан).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiibetin buddhalaisuus saapui Venäjälle 1600-luvun alussa Mongoliasta mm. burjaattien mukana. Keisarinna Elisabet tunnusti vuonna 1741 virallisesti burjaattien laman tarkoituksenaan heikentää buddhalaisten mongolien ja mantsujen vaikutusta valtakuntansa kansalaisiin. 1600-luvun alussa myös kalmukkien esi-isät saapuivat nykyisen Kalmukian alueelle.[2]. Katariina Suuren aikana buddhalaiset saivat valita omat henkiset johtajansa ja vastineeksi tunnustivat Katariinan maalliseksi Valkoisen Taran inkarnaatioksi.[3].

Venäjän kiinnostuttua Kiinasta sotilaallisessa mielessä 1900-luvun alussa lähetettiin Carl Gustaf Emil Mannerheim tekemään sotilastiedustelua Aasiaan. Matkallaan hän tapasi dalai-laman, jolta Mannerheim sai keisari Nikolai II:lle vietäväkseen hatakin, tiibetiläisen liinan.[4].

Datsan Gunzechoinein julkisivu joulukuussa 2016.

Neuvostoliiton perustamisen jälkeen buddhalaiset joutuivat vainojen kohteeksi: temppeleitä suljettiin eikä maassa ollut yhtäkään lamaa. Toisen maailmansodan jälkeen avattiin kaksi buddhalaista temppeliä, joissa sai toimia vain rajoitettu määrä munkkeja tiukan valvonnan alaisuudessa. Neuvostoliitto salli kuitenkin 1980-luvun lopulla uskonnollisen kirjallisuuden julkaisemisen ja luostarien avaamisen. Ensimmäinen buddhalainen koulu avasi ovensa 1991.[5].

Buddhalaisuus nyky-Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä arvioidaan olevan 500 000 buddhalaista.[6] Eniten buddhalaisia on Tuvan (62 %), Kalmukian (38 %) ja Burjatian (20 %) tasavalloissa.[7] Kalmukkia on ainoa alue Euroopassa, jonka valtauskonto on buddhalaisuus.[8]

Ivolgan temppelissä (ven. Иволгинский дацан), Burjatiassa, toimii buddhalainen keskus. Samoihin tiloihin avattiin vuonna 1991 Venäjän ensimmäinen buddhalainen yliopisto, jossa on neljä tiedekuntaa.[9]

Maailman pohjoisin buddhalainen temppeli, Datsan Gunzetšoinei, sijaitsee Pietarissa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bell, Imogel (toim.): Eastern Europe, Russia and Central Asia 2003 (s. 47) 2002. Taylor & Francis Group. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  2. Buddhism in Russia 2020. Russian Buddhism on the Internet. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  3. History of Buddhism in Russia | Russian mentality | Religion in Russia 7.8.2020. Russia Beyond. Viitattu 5.1.2021. (englanniksi)
  4. Mannerheim tapasi Dalai-laman Kaleva. Viitattu 5.1.2021.
  5. Trojanovski, Igor: Buddhism in Russia Buddhism Today. 2001. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  6. Филатов, СБ & Лункин, Р.Н.: Статистика Российской религиозности: Магия цифр и неоднозначная реальность Социология религии. 2005. Viitattu 3.1.2020. (venäjäksi)
  7. География Выбор духа 2012. Sreda. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 3.1.2020. (venäjäksi)
  8. Regions and territories: Kalmykia BBC News. 29.11.2011. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  9. Об Университете 2020. Буддийский Университет "Даши Чойнхорлин". Viitattu 3.1.2020. (venäjäksi)
  10. Datsan Gunzechoinei 2020. Visit Peterburg. Arkistoitu 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]