Bryce DeWitt

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bryce DeWitt (keskellä) kvanttigravitaatioseminaarissa Moskovassa vuonna 1990.

Bryce Seligman DeWitt (8. tammikuuta 192323. syyskuuta 2004) oli yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko, joka tunnetaan painovoimaa ja kenttäteorioita koskevista töistään.

DeWitt oli lahjakas opiskelija ja pääsi Harvardiin jo 16-vuotiaana. Sota keskeytti hänen opintonsa, mutta vuonna 1950 hän väitteli otsikolla “Quantization of the Gravitational Field.” Hän jatkoi tohtorintutkinnon jälkeisiä opintoja Princetonissa, ja pääsi John Wheelerin suosituksesta kenttäfysiikan laitoksen esimieheksi Pohjois-Carolinan yliopistoon Chapel Hillissä.[1]

Ehkä tunnetuin DeWittin julkaisuista oli Wheeler–DeWitt yhtälö, jonka hän formuloi yhdessä John Wheelerin kanssa. Yhtälö on Schrödingerin yhtälön vastine kvanttigravitaation alalla. Sitä käytetään paljon kvanttikosmologiassa.[1] Sen mukaan maailmankaikkeutta kuvaava aaltofunktio ei romahda koskaan. Se tarkoittaa, että koko maailmankaikkeus kehittyy Schrödingerin yhtälön mukaisesti, sillä määritelmän mukaisesti se on eristetty järjestelmä, kuten Hugh Everett oli väitöskirjassaan hieman tätä aiemmin tuonut julki. Yhtälö, joka kulki alun perin nimellä Einsteinin–Schrödingerin yhtälö, liittää toisiinsa Einsteinin luoman suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan, konsti, joka onnistui jättämällä yhtälöstä aika pois.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b David Deutsch, Christopher Isham & Gregory Vilkovisky: Bryce Seligman DeWitt Physics Today. 2004. Viitattu 1.7.2018.