Bronkhorstspruitin taistelu
| Bronkhorstspruitin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa ensimmäistä buurisotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
150 miestä |
247 miestä | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
2 kuollutta, 5 haavoittunutta |
57 kaatunutta | ||||||
Bronkhorstspruitin taistelu oli ensimmäinen suurempi yhteenotto ensimmäisessä buurisodassa. Taistelu käytiin 20. joulukuuta 1880 buurien pysäytettyä brittiarmeijan kolonan Bronkhorstspruitissa. Syntynyt yhteenotto oli nöyryyttävä häviö briteille ja he kärsivät buureja paljon suuremmat tappiot.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen buurisota oli syttynyt 16. joulukuuta 1880 buurien julistettua Transvaalin itsenäiseksi. Monet brittivaruskunnat alueella, kuten Potchefstroom, piiritettiin nopeasti julistuksen jälkeen. Sodan ensimmäinen varsinainen taistelu puolestaan käytiin 20. joulukuuta Bronkhorstspruitissa buurien ja brittiarmeijan kolonan välillä. 94. jalkaväkirykmentin brittikolonaa Pretorian itäpuolella komensi everstiluutnantti Philip Anstruther. Kolonaan kuului 34 vaunua, kahdeksan upseeria, yksi vääpeli ja 238 muuta sotilasta. Mukana oli myös kolme naista ja kolme lasta.[1]
Anstruther oli tietoinen väklivaltaisuuksien alkamisen mahdollisuudesta ja joutuvansa mahdollisesti väijytetyksi maantiellä. Keskipäivällä 20. joulukuuta kolona havaitsi Franz Joubertin komentaman 150:n buurin joukon. Kolona pysähtyi ja Anstruther otti vastaan valkoisen lipun kanssa lähestyneen buurin. Anstrutherille luovutettiin vaatimus kääntymisestä kohti Lydenburgia, josta Anstruther kieltäytyi.[1]
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joubertin saatua tiedon vastauksesta buurit lähestyivät kolonaa, jonka sotilaat valmistautuivat puolestaan puolustamaan asemiaan. Taistelu jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi. Buurien avattua tulen he hallitsivat selvästi taistelukenttää ja kaikki brittiupseerit saivat nopeasti osuman. Vain noin 15-minuutin taistelun jälkeen kuolettavasti haavoittunut Anstruther määräsi lopettamaan tulen ja antautui joukkoineen.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Birit olivat menettäneet taistelussa kaatuneina 57 sotilastaan. Haavoittuneita oli 100 ja heistä 20 oli haavoittunut kuolettavasti. Buurien tappiot olivat sitä vastoin vain kaksi kaatunutta ja viisi haavoittunutta. Buurit olivat osoittutuneet erityisen eteviksi aseiden käyttäjiksi. Kaikki brittihaavoittuneet olivat saaneet keskimäärin viisi osumaa. Anstruther oli saanut viisi osumaa jalkoihinsa. Taistelun jälkeen buurit alkoivat hoitamaan haavoittuneita brittejä. Joubert ja Anstruther nostivat yhdessä maljan kuningatar Viktorialle ja pois marssitettavat haavoittumattomat britit soittivat mennessään kappaletta Rule, Britannia!. Briteille tappio oli joka tapauksessa hyvin nöyryyttävä ja sitä kuvailtiin buurien toteuttamaksi verilöylyksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Harold E. Raugh, Jr: The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history, s. 60-61. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-926-0. (englanniksi)