Britten-Norman
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Britten-Norman | |
|---|---|
| Perustettu | 1953 |
| Toimiala | lentokoneteollisuus |
| Kotisivu |
www |
_04.jpg)
Britten-Norman (virallinen nimi Britten-Norman Group, josta lyhenne BNG) on brittiläinen lentokonevalmistaja. Yritys on Britannian viimeinen itsenäinen lentokonevalmistaja.[1] Yritys on perustettu vuonna 1953.[2]
Yrityksen osti vuonna 2000 Zawawin perhe Omanin sulttaanikunnasta.[1][2]
Päätuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Britten-Norman on myynyt yli 1 250 lentokonetta. Sen ainoa tehdas on Bembridgessä Wightsaarella. Osa koneista on koottu Romaniassa. Tunnetuimmat koneet ovat Britten-Norman Islander, jonka sotilasversio on Britten-Norman Defender, ja kolmimoottorinen Britten-Norman Trislander, joilla kaikilla on ollut kyky nousta lyhyiltä kentiltä (STOL). Niitä on käytetty muun muassa saarten väliseen liikenteeseen Britteinsaarilla. Koneita on käytetty kalastuksen valvontaan ja poliisitehtäviin. Islander on Britannian maavoimien ainoa kiinteäsiipinen ilma-alus.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
John Britten ja Desmond Norman kehittivät kasvintorjunta-aineiden levityslaitteita 1960-luvun alussa. Muutettuaan Wightsaarelle he alkoivat suunnitella lentokoneita. Heillä oli molemmilla De Havillandin antama koulutus lentokoneiden suunnitteluun. He tuottivat menestyneen BN-2 Islander -koneen lisäksi epäonnistuneet BN-1 Finibee ja BN-3 Nymph -koneet.
1960-luvulla he myös kehittivät ilmatyynyalusta tytäryrityksessä nimeltä Cushioncraft Ltd. CC1 oli yhtiön toinen onnistunut ilmatyynyalus. 1970-luvulla tytäryritys myytiin British Hovercraft Corporationille.
Yhtiön omistajuus on vaihdellut vuosien saatossa. Fairey osti sen vuonna 1972 ja myi sen Oerlikon-Buhlelle (joka omisti Pilatus Aircraftin Sveitsissä). Kaupan seurauksena yhtiön nimi oli hetken aikaa Pilatus Britten-Norman.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bob Sherwood: Britten-Norman gets second wind 10.10.2006. Financial Times. Viitattu 28.7.2018.
- ↑ a b Murdo Morrison: Britten-Norman brings production back to the UK 28.5.2010. FlightGlobal. Viitattu 28.7.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Britten-Norman-yhtiön sivusto
- CC1-howercraft (Arkistoitu – Internet Archive)