Bohol

Bohol

Suklaakukkuloita

Sijainti	Bohol Keski-Visayas Filippiinit
Saariryhmä	Visayas
Merialue	Tyynimeri
Korkein kohta	870 m
Pinta-ala	3 269 km²

Väestö

Asukasluku	1 137 268
Suurin kaupunki	Tagbilaran

Bohol on saari Visayasin saariryhmässä Filippiineillä. Se sijaitsee Cebun kaakkoispuolella, Leyten lounaispuolella. Vuodesta 1971 alkaen se muodostaa oman provinssinsa.

Saaren pinta-ala on 3 269 km² ja sen rantaviiva on 261 km pitkä.

Maantiede

Bohol on ovaalinmuotoinen, sen pääakseli suuntautuu koillisesta lounaaseen, pohjoisessa Camotesinmeri ja etelässä Mindanaonmeri. Provinssiin kuuluvat myös pääsaarta ympäröivät 81 pienempää saarta ja luotoa. Rantoja reunustavat monin paikoin koralliriutat. Saaren maasto on loivasti kumpuilevaa.

Sisämaassa maasto muuttuu mäkisemmäksi ja saarella elää runsaasti harvinaisia kasveja ja eläimiä. Saaren korkein kohta on 870 metriä merenpinnan yläpuolella ja paikoitellen mäet putoavat jyrkästi mereen. Saaren sisäosat ovat tärkeitä maatalousalueita. Alueella on myös runsaasti makeaa vettä ja teollisuusmineraaleja kuten kalkkikiveä ja piitä. Saarelta on löydetty yli 100 luolaa, joista suurin sijaitsee saaren itäosassa.

Boholin kalkkikivi muodostaa erilaisia karstimuodostelmia kuten luolia ja Suklaakukkulat. Bohol on Unescon Geopark-luettelossa ja Suklaakukkulat ovat ehdokkaana myös maailmanperintölistalle.

Suklaakukkuloita pidetään yhtenä Filippiinien luonnonihmeistä. Boholiin viitataankin usein nimellä Filippiinien jalokivet. Kukkulat koostuvat kalkkikivestä, joka on muodostunut jääkauden jälkeen paikalle jääneistä koralleista. Kukkuloiden nimi johtuu siitä, että ne muuttuvat kesäisin ruskeiksi.

Useimmat Boholin hiekkarannoista ovat erittäin hienohiekkaisia ja valkoisia. Hiekkaa viedään myös muualle maailmaan.^lähde? Saariprovinssin tunnetuimmat rannat sijaitsevat Panglaon saarella.

Saaren läpi kulkee Loboc-joki, joka virtaa itärannikolta saaren keskustaan. Saarella sijaitsee myös useita vesiputouksia.

Toisin kuin suurin osa Luzonista ja Visayasin pohjoisosista, Bohol on suojassa maata koettelevilta pyörremyrskyiltä. Sää on yleensä hyvä vuoden ympäri. Marraskuusta huhtikuuhun vallitsee pohjoismonsuuni amihan, jolloin lämpötila on päivisin keskimäärin 28 °C ja laskee yöllä 25 °C. Kesäkaudella toukokuusta heinäkuuhun lämpötila on korkeampi ja sää on erittäin kostea lounaismonsuunin, habagatin, johdosta. Kesäkauden sää ei ole helposti ennustettavissa.