Birgitta Stenberg
| Birgitta Stenberg | |
|---|---|
 Birgitta Stenberg Göteborgin kirjamessuilla 2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. huhtikuuta 1932 Tukholma |
| Kuollut | 23. elokuuta 2014 (82 vuotta) Gullspång |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Puoliso |
Håkan Lagergren 1974–1991 Kerstin Bjärkstedt 2013–2014 |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Mikael och Poeten (1956) |
| Pääteokset |
Kenties (1961) Appelsinmannen (1983) Perttu-lastenkirjat (1989–2009) |
| Palkinnot | |
|
Aniara-palkinto 1999 |
|
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Birgitta Alma Sofia Stenberg (26. huhtikuuta 1932 Tukholma – 23. elokuuta 2014 Gullspång) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi runoja ja esseitä sekä lastenkirjoja, joista tunnetuin on 15-osainen Perttu-sarja. Stenberg sai Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005.[1]
Vuonna 2009 Stenbergin omaelämäkerrallinen romaani Kärlek i Europa (1981) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stenberg syntyi Tukholmassa mutta kasvoi Visbyn kaupungissa Gotlannin saarella. Hän matkusteli jo nuoresta lähtien eri puolilla Etelä- ja Keski-Eurooppaa ja asui 1940–1950-luvun vaihteessa myös Pariisissa.[1] Ruotsiin palattuaan Stenberg julkaisi esikoisromaaninsa Mikael och Poeten vuonna 1956. Hän kirjoitti urallaan myös viisi omaelämäkerrallista romaania, joista tunnetuin on 1983 ilmestynyt Apelsinmannen. Se käsittelee Stenbergin esikoisromaanin tavoin muun muassa 1950-luvun alkuvuosien Kejneskandaalia, jossa tukholmalainen pappi syytti tunnettuja poliitikkoja sekaantumisesta homoprostituoituja välittävään liigaan. Uutta yleisöä Stenberg sai 1990-luvulla, kun hän loi Billy-lastenkirjasarjan (suom. Perttu), jota julkaistiin kaikkiaan 15 kirjan verran. Kuvituksen teoksiin laati virolaissyntyinen taiteilija Mati Lepp.[3]
1950-luvulla Stenberg työskenteli CIA:n rahoittaman antikommunistisen Congress for Cultural Freedom -kulttuurijärjestön Ruotsin-osaston julkaiseman Kulturkontakt-lehden päätoimittajana.[4] Hän oli toimittajana ja kolumnistina myös anarkosyndikalistisen SAC-ammattiliiton Arbetaren-lehdessä.[5] Lisäksi Stenberg kirjoitti vuosikymmenten aikana lukuisia teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stenberg on omaelämäkerroissaan kertonut avoimesti muun muassa 1960-luvun amfetamiininkäytöstään. Hänet tunnettiin myöhemmin avoimen huumepolitiikan ja joidenkin huumausaineiden laillistamisen kannattajana.[6] Stenberg oli biseksuaali. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli vuodesta 1974 lähtien Håkan Lagergren, joka kuoli 1991.[1] 2000-luvun alussa Stenberg kertoi elävänsä suhteessa naimisissa olevan parin kanssa.[7] Vuonna 2013 hän solmi avioliiton itseään 21 vuotta nuoremman Kerstin Bjärkstedtin kanssa.[3][8]
Stenbergin elämästä kertova dokumenttielokuva Alla vilda tuli ensi-iltaan 2012.[6] Hän kuoli kotonaan maksasyöpään 82-vuotiaana elokuussa 2014.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omaelämakerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kärlek i Europa (1981)
- Apelsinmannen (1983)
- Spanska Trappan (1987)
- Alla Vilda (2004)
- Eldar och is (2010)
Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikael och Poeten (1956)
- Vit av natten (1958)
- Kenties (1961, suomennos Eino Kauppala 1964)
- Våldgästen (1963)
- De frånvända (1964)
- Raportti pilvestä (1969, suomennos Eino Kauppala 1970)
- Raskenstam (1983)
- Tusenbröderna (1990)
- Detta med Doris (1991)
- Arabesk (1994)
- Allt möjligt om bin (2005)
- Fritt förfall (2006)
Novelli- ja runokokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Skurkar (1973)
- Glatta livet (1984)
- Det skuddade stoftet (1985)
- Mannen i havet (1991)
- Pagodernas drottning (1996)
- Erotiska noveller (1998)
- Syster Linda (2013)
Perttu-lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kanien arvoitus (1988)
- Pertun vihellyspilli (1989)
- Perttu lähtee maalle (1990)
- Perttu ja merihirviö (1994)
- Pertun syntymäpäivä (1998)
- Perttu ja mummi (2000)
- Perttu ja possut (2001)
- Pertun ja Lotan karkumatka (2002)
- Perttu saa vieraita (2003)
- Perttua harmittaa (2006)
- Perttu ja salaperäinen kissa (2007)
- Perttu ja pallo (2009)
- Perttu sairaalassa (2011)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Birgitta Stenberg (Arkistoitu – Internet Archive) Nordsteds. Viitattu 24.8.2014.
- ↑ Gradvall, Jan ym. (2009). Tusen svenska klassiker: böcker, filmer, skivor, tv-program från 1956 till i dag. Tukholma: Norstedt. ISBN 978-91-1-301717-4.
- ↑ a b c Birgitta Stenberg är död 23.8.2014. Dagens Nyheter. Viitattu 24.8.2014.
- ↑ Jag jobbade ju också för CIA 14.5.2012. Expressen. Viitattu 24.8.2014.
- ↑ BIRGITTA STENBERG DÖD 23.8.2014. Arbetaren. Viitattu 24.8.2014.
- ↑ a b Hon banade väg för sina medsystrar 23.8.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 24.8.2014.
- ↑ "Jag har sex med ett gift par" 19.10.2004. Expressen. Viitattu 25.8.2014.
- ↑ Birgitta Stenberg har gift sig 1.8.2013. Upsala Nya Tidning. Viitattu 24.8.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Birgitta Stenbergin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||
